Espoossa on hiljattain tiukennettu niitä pelisääntöjä, joilla pienimmät lapset saavat turvaruokaa. Aiheesta kirjoittaa Länsiväylä.
Espoon päiväkodeissa ja kouluissa on lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty syömään monia kouluruokia.
Taustalla eivät vaikuta allergiat, vaan syömisen tekee mahdottomaksi ruuan rakenne, ulkonäkö, maku tai haju.
Syömättömyyden taustalla saattaa vaikuttaa esimerkiksi aistiherkkyys, neurokirjon piirteet tai voimakas syömiseen liittyvä ahdistus.
Viime aikoina näiden lasten tarpeista ja niin sanotusta turvaruuasta on käyty laajaa julkista keskustelua.
Myös Espoossa asia on ajankohtainen, sillä Mika-Erik Walls (vas.) ja 13 muuta valtuutettua jättivät keväällä valtuustoaloitteen koskien turvaruokaa.
Aloitteessa pyydetään kaupunkia varmistamaan, että valikoivasti syöville lapsille pystytään tarjoamaan yksinkertainen, lapsen turvalliseksi kokema ruoka.
Jos tällaista luottoruokaa ei ole, jää lapsi ilman ruokaa koko koulu- tai päiväkotipäivän ajaksi. Tämä puolestaan haittaa keskittymistä ja oppimista ja voi lisätä lapsen haastavaa käyttäytymistä.
”Kyse ei ole erityisruokavalioista lääketieteellisessä mielessä, vaan arjen toimivista ratkaisuista, joilla tuetaan lapsen hyvinvointia ja koulunkäyntiä”, aloitteessa todetaan.
Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli valtuustoaloitteeseen annettua lausuntoa kokouksessa 26. elokuuta ja Svenska rum -lautakunta 27. elokuuta.
Kasvun ja oppimisen lautakunta piti tärkeänä, että turvaruokaan liittyvä prosessi tehdään perheille selkeäksi ja sujuvaksi. Lisäksi lautakunta halusi selvityksen siitä, miten lapsen tai nuoren ravinnonsaanti turvataan tilanteissa, joissa terveydenhuollon arviointi tai läheteprosessi viivästyy.
Aloitteeseen ovat ottaneet kantaa myös Espoon nuorisovaltuusto ja Espoon vammaisneuvosto. Ne molemmat tukevat turvaruoka-aloitetta.
Espoo tarjoaa turvaruokaa päiväkodeissaan ja kouluissaan.
Viime lukuvuonna (2025–2026) niissä päiväkodeissa ja kouluissa, joihin Espoo Catering valmistaa ateriat, oli noin sata turvaruokaa saavaa lasta ja nuorta.
”Kun tieto turvaruoan saamisesta on lisääntynyt, myös kyselyitä on tullut aikaisempaa enemmän”, kertoo hankinta- ja kehityspäällikkö Regina Ekroos Espoo Catering oy:stä.
Turvaruoka valmistetaan aina yksilöllisesti kunkin lapsen mieltymysten mukaan.
Usein turvaruokina on kuitenkin kappalemaisia tuotteita, kuten pyöryköitä ja pihvejä, jotka voivat sopia useammallekin, Ekroos kertoo.
Julkisuudessa on puhuttu turvaruuasta lähinnä makaronina ja ketsuppina.
Myös Espoossa turvaruoaksi menee pastaa eri muodoissa ja pastaa ketsupin kanssa.
Pelkästä vanhempien tai lapsen toivomuksesta turvaruokaa ei saa.
Turvaruokaa saadakseen lapsi tarvitsee puoltavan lausunnon hyvinvointialueen (LUVN) tai erikoissairaanhoidon ravitsemusterapeutilta.
Päiväkotilapset ovat kuitenkin aiemmin voineet Espoossa saada turvaruokalausunnon myös varhaiskasvatuksen erityisopettajalta.
Espoo on kuitenkin tiukentanut nyt syyskauden alussa linjaustaan eivätkä varhaiskasvatuksen erityisopettajat enää voi enää kirjoittaa näitä lausuntoja.
Tätä nykyä myös pienimmät lapset tarvitsevat siis terveydenhuollon ammattilaisen lausunnon turvaruokaa saadakseen. Tämä käy ilmi Espoon vastauksesta turvaruokaa koskevaan aloitteeseen.
”Jokaisella perheellä on kuitenkin mahdollisuus pyytää lähetettä LUVN:n ravitsemusterapiaan turvaruoan tarpeen arvioimiseksi neuvola- ja kouluterveydenhuollosta”, muistuttaa Espoon kaupunki valtuustoaloitteeseen tekemässä vastauksessaan.
Kaupunki perustelee tiukennusta tarpeella yhtenäistää käytäntöjä.
Kaupungin mukaan terveydenhuollon ammattilaisen näkemys asiasta on tarpeen myös siksi, ettei lapsen ruokavalio tarpeettomasti kavennu.
Paistopistenuoret
Espoon kaupunki kertoo nojaavansa asiassa LUVN:in laatimiin ohjeisiin. Espoon mukaan myös Helsinki ja Vantaa vaativat terveydenhuollon lausuntoa turvaruuan saamiseksi. Lähetekäytännöissä saattaa kuitenkin olla pieniä kuntakohtaisia eroja.
”Turvaruoan tarve arvioidaan aina ravitsemusterapeutin tai erityissairaanhoidon toimesta, ja perhe toimittaa saadun lausunnon ruokapalveluiden tarjoajalle”, todetaan vastauksessa valtuustoaloitteeseen.
Espoon nuorisovaltuuston lausunnon mukaan turvaruokaa tarvitsevia nuoria ei pidä nähdä nirsoina tai hankalina.
”Kaikille tarjolla oleva ruoka ei kuitenkaan ole kaikille syötävää, perustelee nuorisovaltuusto turvaruuan tärkeyttä osalle oppilaista.”
Nuorisovaltuutettujen mukaan turvaruoka tulisi nähdä myös osana oppimisen ja hyvinvoinnin tukea.
”Pieni teko Espoolle, mutta suuri yksilölle”, nuorisovaltuusto kirjoittaa lausunnossaan.
Espoon vammaisneuvosto muistuttaa, että Espoon lähikouluperiaate on tuonut eri tavoin toimintaesteisiä oppilaita lähikouluihin. Tästä syystä turvaruokaa tarvitsevia on monissa eri kouluissa.
Vammaisneuvosto edellyttääkin, että turvaruokaa on saatavilla tarvittaessa Espoon jokaisessa päiväkodissa ja koulussa.
Sen mukaan rajapinnat Espoon kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen välillä eivät saa muodostua turvaruuan saamisen esteeksi lasten ja nuorten pääkaupungiksi julistautuneessa Espoossa.
Julkisuudessa on käsitelty viime vuosina paljon sitä, että moni koululainen jättää kouluruuan nykyään väliin, koska ei tykkää kouluruuasta.
Julkisuudessa on puhuttu niin sanotuista ”paistopistenuorista”, jotka korvaavat kouluruuan kauppojen paistopisteiltä löytyvillä herkuilla.
Kysyimme Espoo Cateringin Regina Ekroosilta, mistä kouluruuista syntyy eniten hävikkiä.
Ekroos ei vastannut suoraan tähän kysymykseen, mutta kertoi, että koulujen ruokalistoilta on jätetty lähivuosien aikana pois esimerkiksi oppilaiden vieroksumat uunikala, naudanlihahöystö ja possuhöystö.
Hävikkiä tulee myös kasvisruuista ja yhdistelmäruuista, jotka sisältävät sekä liha- että kasviproteiinia.
”Nämä voivat vaatia useamman maistelukerran. Jos huomaamme, että joku ruoka ei ole ollut yleisesti lapsille ja nuorille mieleinen, voimme kehittää reseptiä tai tehdä ruokalistalle muutoksia”, Ekroos kertoo.
Mikä estää usein ilmeisesti yksinkertaisemman ruuan (makaronia, ketsuppia, nakkeja yms.) tarjoamisen kaikille halukkaille?
”Päiväkoti- ja kouluruokailun yhtenä tavoitteena on tukea ruokaosaamista ja hyvinvointioppimista. Espoo Catering Oy suunnittelee ruokalistat varhaiskasvatukseen ja kouluruokailuun annettujen valtakunnallisten suositusten pohjalta. Ruokalistoilla on vaihtelevasti erilaisia ruokia ja ateriat sisältävät aina lautasmallin mukaiset aterianosat”, Ekroos vastaa.
Lue myös: Uusi näyttely kertoo kouluruoan historiasta ja merkityksestä Suomessa
