Moni on törmännyt Instagramissa Ramses Kiistalan videoihin.
Nuori hodariyrittäjä polkee elokuisella videolla koulupäivän jälkeen hodarikärryllään kuuden kilometrin matkan Flow-festarien tuntumaan.
Kauppa käy ja töitä riittää. Kotiin Kiistala saapuu vasta aamuyön tunteina. Kello lyö neljä, mutta vielä olisi valmisteltava tykötarpeita seuraavan festariyön hodareihin.
”Pikkelöity sipuli kuului Flow-erikoishodariini. Sen kuuluisi vetäytyä jääkaapissa pari yötä, mutta tässä tapauksessa olin tehnyt sitä liian vähän ja se pääsi loppumaan kesken. Siksi piti tehdä nopealla aikataululla lisää”, Ramses Kiistala kertoo Avecmedialle.
Kiistala on myynyt hodareitaan erilaisten tapahtumien yhteydessä hevifestareista urheilukisoihin.
Kiistalan esikuva on nuori donitsikärry-yrittäjä Kiran Madan, joka nousi 14-vuotiaana maineeseen New Yorkissa. Madanin tapaan Kiistala alkoi kuvata työkeikoistaan videoita someen. Puolentoista kuukauden kohdilla hän tuli tehneeksi ensimmäisen viraalivideonsa.
”Editoin sen ratikassa kymmenessä minuutissa, ja tiesin että nyt tuli hyvä video”, Kiistala muistelee.
”Se räjähti ihan täysin. Noin vuorokaudessa taisi tulla 200 000 näyttökertaa. Heti perään kävi taas hyvä tuuri ja tuli toinen suosittu video – ja sen jälkeen vielä Flow’ssa se kaikista katsotuin video. Viimeisen 30 päivän sisään on tullut 1,6 miljoonaa katselijaa, mikä on aivan sairasta.”
Kiistala on otettu suuresta somesuosiosta. Kommenteissa moni kehuu nuoren yrittäjän reipasta otetta.
”Tuntuu ihan uskomattoman mageelta. Olen kiitollinen kaikille, jotka ovat tukeneet, tykänneet, laittaneet viestiä ja tulleet ostamaan hodareita.”
Itse ja huolellisesti
Fillarikärry on simppeli poljettava, mutta vaatii jalkavoimaa. Sitä Kiistalalta löytyy maastopyöräilytaustan kautta.
Hodarien valmistuksessa hän käyttää luovuutta, eikä kulje aidan matalimmasta kohdasta. Flow-festarien erikoishodarissa oli miso-hunajamajoneesia, teriyakiglaseeraus, pikkelöityä punakaalia, kevätsipulia, seesamia ja rapeaa sipulia.
Luovuutta tarvitaan myös myyntipaikoilla. Flow-videolla näkyy, kuinka Kiistala joutuu vääntämään järjestyksenvalvojien kanssa sopivasta myyntipaikasta.
”Se on jokakertainen hauska pulma, jota pääsee ratkomaan. Järjestyksenvalvojat tekevät vain työtään, ja he harvoin tietävät suorilta, että missä saa myydä ja missä ei. He ottavat yleensä yhteyttä ylempään tahoon ja tilanne hoituu hetken pohdinnan jälkeen. Tässä tapauksessa tilanne ratkesi sillä, että siirryin tien toiselle puolelle myymään.”
Nuoresta iästään huolimatta Kiistala puhuu yrittämisestä kuin konkari. Ennen hodarikärryään Kiistala on ehtinyt pyörittää limonadikojua.
”Kämppä tuoksui ihan sitruunalta koko kesän. Puristin sitruunat ja tein koko lemonaden itse. Ei olisi tullut kuuloonkaan myydä jotain valmista mehua”, Kiistala muistelee edelliskesää.
”Ilman lemonade-kioskia en olisi välttämättä lähtenyt sisään ruokabisnekseen. Siinä opin perusmyyntitaidot asiakkaan palvelemisen, myynnin ja logistiikan suhteen.”
Limonadikojun jälkeen hän pääsi kokeilemaan vaatebisnestä Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -ohjelman Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa.
”Homman konkretisointi ei ihan onnistunut, ja opin sen, että ehkä ei ollut oikea hetki vaatebrändin perustamiselle”, Kiistala kertoo.
”Hodaribisnes oli ollut pidempään takaraivossa. Se tuli luonnostaan mieleen, kun halusin käynnistää käytännönläheisen ja helpon bisneksen.”
Tarkka rahankäyttäjä
Kiistala rohkaisee Nuorten NYT -ohjelman yrittäjyyslähettiläänä nuoria yrittäjyyteen. Rahasta kannattaa olla tarkka, hän neuvoo.
”Me olemme usein siinä mielessä hyvässä asemassa, että asumme vielä kotona. Voitoista voi siksi laittaa hyvän osan esimerkiksi sijoituksiin tai investoida omaan tulevaisuuteen.”
Hodarikärrynsä tuotot Kiistala kertoo laittavansa ennen kaikkea yritykseensä.
”Pyrin olemaan käyttämättä hirveästi rahaa esimerkiksi merkkivaatteisiin tai muihin houkutuksiin. Hyvän työkeikan jälkeen tykkään palkita itseni menemällä syömään Boneless-ravintolaan.”
Yrittäjyyden ajatukseen voi joillakin liittyä pelko kirjanpidon, lupien ja muiden käytännön asioiden hoitamisesta. Niitä ei kannata pelätä, Kiistala sanoo.
”Helsingin kaupungin nettisivustolla ei valitettavasti ole yhtä selkeää osiota elintarvikkeiden myyntiin liittyvistä lupa-asioista, ja niitä on pitänyt vähän kalastella. Mutta lupa-asioiden hoitaminen on ollut lopulta yllättävän helppoa ja yksinkertaista.”
”Kirjanpidolle kannattaa varata viikottain oma hetki ja merkitä tulot ja menot ylös vaikka sunnuntaisin. Kun muistaa säännöllisesti hoitaa sen, niin silloin se ei ole paha eikä vie aikaakaan paljon.”
Lue myös: Muutokset tehosivat – uusi yrittäjä nosti konkurssikypsän Eromangan leipomon jaloilleen
Lue myös: Lauri Kaivoluoto avoimena: tämän verran Backaksen kesän keikoista tuli rahaa
