Jänkä Resortin vastikään avannut Sampo Kaulanen on uusi yrittäjä horeca-puolella. Jänkä Resort toimii Ylläksellä, jossa on 13 villaa ja yksi ravintola. Lisäksi Levillä on kaksi asuntoa vuokralla.
Kaulanen kertoo onnistuneensa rekrytoimaan tekijät henkilöstövälitysfirman kautta.
”Hakijoita oli paljon, esimerkiksi siivoojahakuun tuli saman tien 200 hakemusta, tunkua oli! Ylipäätään materiaalia oli hyvin, kun haastattelimme työntekijöitä.”
Kaulaseen otettiin yhteyttä myös suoraan ulkomailta. Hänelle syntyi tunne, että työnhakijaa todella on liikkeellä.
Ulkomaalaisten osuus Lapin sesonkityöpaikoissa on suuri.
Myös Jänkä Resortin vahvuudessa on pari ulkomaalaistaustaista työntekijää, Kaulanen kertoo. Palkkalistoille päätyi paikallisia ulkomailta muuttaneita.
”Saimme hyvin lähialueilta porukkaa. Selvästi uusi paikka kiinnostaa ihmisiä. Moni haluaa tulla testaamaan ja kokemaan avauksen. Saimme myös avauksia aiemmin tehneitä tekijöitä, kiva että saimme kokemusta mukaan! Itselläni ei ole ollut kauheasti tarjottavaa, kun en ole koskaan ennen avannut hotellia. Ei muuta kuin kypärä päähän ja menoksi, yhdessä opitaan”, Kaulanen kertoo.
Yhteensä Kaulanen työllistää 40–50 henkeä hotelli-, ravintola- ja safaritoiminnoissa. Kaikki muut paikat on täytetty, mutta yhden aamiaiskokin Kaulanen haluaisi vielä löytää.
Perinteisten horeca-tehtävien lisäksi Jänkä Resortissa työskentelee eläintenhoitajia, sillä pihapiirissä on ohjelmapalveluiden takia husky-koiria, hevosia, poroja ja pihakoiria.
”Meidän safarimme ovat myynnissä myös ulkopuolisille. Tässä yrityksessä meitä on viisi osakasta ja olemme neljä vuotta harjoitelleet – onneksi tuli lähdettyä aikanaan mukaan”, Kaulanen kiittelee.
Sesongin jälkeen työntekijämäärä putoaa kolmannekseen, mutta ajatuksena on jatkaa toimintaa jollain tasolla ympäri vuoden. Uudelle yrittäjälle tulevaisuus on täynnä yllätyksiä.
”Onhan tämä hauskaa: eka vuosi ja uusi ala. Varauksia tulee pitkin ensi vuotta, kesälle, keväälle ja syksylle, mutta on vaikea vielä tietää, onko se hyvä määrä.”
Lappi-brändin vetovoima puree
Lapland Hotels & Safarisin henkilöstöpäällikkö Taru Tahvanainen vastaa koko matkailukonsernin HR-toiminnoista. Safarit, hiihtokeskukset ja hotellit työllistävät enimmillään 2 100 henkeä, joista suurin osa on kausityöntekijöitä.
”Koko yrityksen osalta luvut menevät niin, että vakituisessa työsuhteessa olevia on noin 600 henkeä, loput ovat kausityöntekijöitä. Lapland Hotelsilla vakituisten osuus on 385 versus 600 kausityöntekijää, eli sesonkityöntekijöiden rooli on todella iso myös hotellipuolella”, Taru Tahvanainen kertoo.
Perinteisesti sesonki ulottuu hotellimaailmassa marraskuusta huhtikuun loppuun. Tahvanaisen mukaan kausi Lapissa on selvästi pidentynyt, ja esimerkiksi Rovaniemellä se käynnistyy jo lokakuun alusta. Toisaalta muun muassa Pallas ja Kilpis ovat jo myös kesäkohteita.
Hotellien työpaikat on saatu täytettyä, Tahvanainen kertoo.
”Paljon saimme tehdä töitä, mutta täyttöaste on 99 prosenttia eli ehkä kaksi työntekijää puuttuu. Hakemuksia tuli valtavasti, kauden rekryt menivät hyvin. Toki kaupunkihotelleissamme rekrytoidaan tasaisesti ympäri vuoden.”
Pahin pullonkaula on alan yleinen ilmiö: kokkeja on vuosikausia ollut vaikeinta löytää. Uutta ovat haasteet esihenkilöroolien täyttämisessä.
”Esihenkilötyö koetaan raskaaksi, ja eniten haasteita on vuoropäällikkötasolla. Tästä syystä panostamme osaamisen kehittämiseen ja tarjoamme urapolkumahdollisuuksia ja sisäisiä valmennuksia sekä erilaisia toimintamalleja ja tukea esihenkilötehtävän hoitamiseksi.”
Yleisesti Tahvanainen kiittelee Lappi-brändin vetovoimaa.
”Lappi on tosi vetovoimainen sekä asiakkaiden että työntekijöiden keskuudessa. Tässä on paljon elämyshakuisuutta, halutaan kokea Lappi työnteon lomassa. Lapin talven ja luonnon kokeminen kiinnostaa.”
Kausityöntekijöissä korostuvat nuoret, heidän keski-ikänsä on Tahvanaisen arvion mukaan 25–30 vuotta. Keskeistä on kansainvälisyys.
”Työvoima kansainvälistyy positiivisessa mielessä. Se rikastuttaa tekemistä. Työyhteisöt tulevat väistämättä kansainvälistymään, sillä paikallista työvoimaa ei ole riittävästi, ja se kuilu vain kasvaa, kun potentiaalisten työllisten määrä pienenee. Olemme nyt muutaman vuoden pärjänneet hyvin, mutta töitä saa tehdä laajalla rintamalla”, Tahvanainen sanoo.
Lapland Hotels & Safarisilla on työntekijöitä yli 25 maasta, joista top 15 on Euroopan maita. Viime talvikaudella kansainvälistä työvoimaa oli 25–30 prosenttia työvoimasta.
Tahvanaista harmittaa, miten paljon negatiivista liittyy muun muassa ulkomaalaisen työvoiman palkkaukseen.
”Vallalla on väärä käsitys siitä, että Lapissa haluttaisiin haalia halpatyövoimaa. Suomalaiset lait ja työehtosopimukset koskevat kaikkia työntekijöitä, olemme vastuullinen työnantaja”, Tahvanainen huomauttaa.
Hänestä matkailuala on huikea.
”Matkailualalla kun käy lyhyen tai pitkän työsuhteen, siitä on paljon hyötyä mille tahansa muulle toimialalle. Opit ihmisten kohtaamista, palveluasennetta ja sosiaalisista työyhteisöistä. Matkailuala tarjoaa nopeitakin etenemismahdollisuuksia”, Tahvanainen tiivistää 30 vuoden kokemuksella.
Lapland Hotelsilla paluuprosentti on korkea
Vaikka moni tulee alalle vain käymään, Lapland Hotels & Safaris panostaa paljon siihen, että työntekijät palaisivat tehtäviinsä vuosi toisensa jälkeen.
”Paluuprosentti on yksi mittareista, joissa pyrimme paremmaksi ja paremmaksi. Se kertoo hyvästä työnantajamielikuvasta ja onnistuneesta esihenkilötyöstä ja johtamisesta. Tutkimme jatkuvasti, miten saisimme sitä vielä paremmaksi”, Tahvanainen kertoo.
Se, että työntekijät palaavat, helpottaa työtä todella paljon.
”Mitä enemmän saamme henkilöstöä palaamaan meille, sitä paremmin kaikki sujuu. Koska kausityöntekijöiden osuus on niin suuri, perehdyttäminen korostuu. Mitä enemmän saamme palaavia työntekijöitä, sitä parempi.”
Jotkut alueet täyttyvät heti, kun niin suuri osa entisistä työntekijöistä palaa. Paluuprosentti on Lapland Hotels & Safarisilla keskimäärin 55, mutta joissakin kohteissa peräti 70 prosenttia.
Tätä edesauttaa pitkospuumalli, joka yrityksessä on käytössä.
”Suurin osa talvisesongin työntekijöistä hakeutuu kaupunkihotelleihimme tai Lapin kesäkohteisiimme. Pitkospuumallin lisäksi meillä on käytössämme sisäisiä keinoja, että työntekijät viihtyisivät ja pysyisivät mahdollisimman pitkään aina siellä missä tarve on. Keskustelemme jo talvikaudella sekä paluuhalukkuudesta että halukkuudesta siirtyä kesäksi kaupunkikohteisiimme”, Tahvanainen sanoo.
”On hyvä sitouttaa työntekijöitä pysymään meillä. Pystymme käytännössä tarjoamaan pitkiäkin työsuhteita, jos työntekijällä on halukkuutta ja mahdollisuus liikkua eri kohteiden välillä.”
Rovaniemen haasteet
Santa Park Arctic World toimii Rovaniemellä. People & Culture Manager Mirva Jakola on erittäin kansainvälisen työyhteisön henkilöstöpäällikkö, jolla on sesongin huipulla yli 300 työntekijää 48 eri maasta.
Heidän toimipisteitään ovat marraskuun alusta tammikuun puoliväliin avoinna oleva Santa Park Arctic World -teemapuisto, syyskuusta toukokuulle palveleva Arctic Treehouse Hotel ja ravintola Rakas sekä uusimpana Aino Private Island, josta kaavaillaan ympärivuotista hotellia.
Lisäksi työntekijöitä tarvitaan Juolukkaan ja hoitamaan Hidden Arctic Villa -konseptia sekä aktiviteetteja Lapland Luxury DMC:n alla.
”Juuri nyt meillä on 331 työntekijää, joista viidennes on vakituisia, loput määräaikaisia kausityöntekijöitä. Omille listoillemme on palkattu 82 prosenttia kaikista, loput työskentelevät yhteistyökumppanien kautta tai laskuttavana yrittäjänä meidän työnjohtomme alaisuudessa”, Mirva Jakola kertoo.
Tiimejä on 15, siivouksesta retkiohjelmiin. Jakola kertoo, että rekrytoinneissa ollaan vahvasti etunojassa, samaan tyyliin kuin Lapland Hotelsissa.
”Aloitamme rekryt hyvissä ajoin ja jo meillä olleilta kysytään ennen kuin he lähtevät, haluavatko tulla uudelleen. Kesän lopulla on jo suurin osa rekrytoinneista tehty. Tietysti joulukuussa voi tulla yllättäviä tarpeita, jos esimerkiksi vieraita on ennakoitua enemmän.
Silloin hyödynnämme yhteistyökumppaneitamme paikkaamaan näitä tarpeita”, Jakola kertoo.
Suurin osa työntekijöistä on saatu hyvissä ajoin.
”Jokaiseen työtehtävään löytyy osaajia, kun ollaan hyvissä ajoin liikenteessä. Tunnistamme toki haasteen keittiöhenkilökunnan osalta; joka toisella on sama haaste kokkien löytämisessä. Vaikka Rovaniemellä on ammattikoulu, sekään ei turvaa sesongin koko tarvetta”, Jakola toteaa.
Työvoimabarometri osoittaa Lapin alueella, että horeca-työpaikoissa on työvoimapulaa, siksi palkataan kansainvälisiä osaajia. Hakijoita on kaiken kaikkiaan ollut valtavasti, Jakola paljastaa.
”Tämän vuoden tilastojen mukaan hakijoita oli 3 000, eli olemme päässeet valitsemaan tulijat.
Mahtavaa, että voimme palkata kansainvälisiä osaajia, meillä kun ei vaadita suomen kielen taitoa. Näitä kansainvälisiä tekijöitä tulee sekä Suomesta että ulkomailta”, Jakola sanoo.
Santa Parkilla on työntekijöitä peräti 48 eri maasta. Kansainvälisiä osaajia on sekä vakituisina että kausityöntekijöinä, eli myös vakituisten työntekijöiden joukko on monikansallinen ja -kulttuurinen. Kansainvälisiä työntekijöitä vetää Rovaniemelle aito oikea talvi, lumi ja pakkanen. Pimeys tulee usein kaupan päälle ei-niin-mieluisana yllätyksenä.
Santa Park on aiemmilla kausilla tarjonnut myös mahdollisuutta opiskella suomen kieltä.
”Aiomme kehittää tykättyä koulutustarjontaa. Erityisesti vakituiset työntekijämme pitivät tästä. Ongelma on vain löytää sopiva taso niille, jotka ovat jo alkeet opiskelleet”, Jakola sanoo.
Rovaniemellä asunnon järjestyminen on haaste, jos se jätetään työntekijöille itselleen. Jakola kertoo Santa Parkin hankkineen asuntoja, joita yritys vuokraa omille työntekijöilleen. Se on parempi tehdä keskitetysti yrityksen kautta ja helpottaa merkittävästi tilannetta. Jakola tunnistaa kuitenkin, että muuttohalukkuutta voisi olla enemmänkin, eikä esimerkiksi perheellisille ole nyt majoitusta tarjolla.
Toinen haaste on kulkeminen. Kun palvelut sijaitsevat lähellä pajakylää, useamman kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta, on Santa Parkilla yhteinen haaste Napapiirin muiden yritysten kanssa: työvoiman saatavuuteen vaikuttaa asuntojen lisäksi kulkeminen.
”Haaste on se, että julkinen liikenne on suunniteltu koululaisten ehdoilla, eikä kaupungin mukaan ole tarvetta kehittää liikennettä Napapiirin suuntaan. Niinpä työntekijöillä täytyy olla ajokortti ja auto tai he voivat kulkea meidän omilla kuljetuksillamme. Meidän shuttle busimme henkilökunnalle imitoi paikallisliikennettä, ja nämä kuljetukset suunnitellaan työvuorotarpeiden mukaan”, Jakola kertoo ongelmanratkaisusta.
Korjaus 7.1.26 kello 16.44: Mirva Jakolan nimike on henkilöstöpäällikkö, ei henkilöstöjohtaja.
