Bocuse d’Or Academy Finland ry:n tuore toiminnanjohtaja Liisa Mäkelä on hyvin innoissaan päästessään heti toimikautensa alussa kertomaan ison uutisen: Suomeen tavoitellaan vihdoin Bocuse d’Or Europen kisaisännyyttä.
Maailman arvostetuimman kokkikilpailun finaali järjestetään aina kahden vuoden välein Ranskan Lyonissa.
Finalistit valitaan sitä ennen mantereiden karsintakilpailuissa. Euroopan-karsinnan järjestysvuoro on kiertävä.
Jos kaikki menee nappiin, vuoden 2028 Euroopan-karsinta järjestetään Turussa.
”Tämä haku on suuri askel suomalaiselle gastronomialle. Haluamme nostaa Suomen ja suomalaisen ruokaosaamisen esiin ja Euroopan huipulle – näyttämään, miten osaavaa, vastuullista, innovatiivista ja yhteisöllistä ruokakulttuuri voi olla”, Bocuse d’Or Academy Finland ry:n puheenjohtaja Tommi Tuominen toteaa.
Bocuse d’Or Europe 2028 -kilpailu kokoaa yhteen mantereen parhaat keittiömestarit, median ja ruokakulttuurin vaikuttajat. Se toisi Turkuun tuhansia vieraita ja merkittävää kansainvälistä medianäkyvyyttä.
Hakemuksen jättivät Bocuse d’Or Academy Finland ry, Turun kaupunki ja Suomen maa- ja metsätalousministeriö yhdessä. Asiasta tiedotettiin tiistaina.
Päätöstä kisaisännästä odotetaan ensi vuoden puolella.
Turun pormestarin Piia Elon mukaan tapahtuma jättäisi pysyvän jäljen koko suomalaiseen ruokakulttuuriin, sillä ruokaan liittyvä osaaminen ja puhtaat raaka-aineet saisivat poikkeuksellisen laajaa kansainvälistä huomiota.
”Tapahtuma vahvistaisi Turun asemaa Suomen ruokapääkaupunkina entisestään. Se loisi pitkäaikaisia hyötyjä Turun lisäksi myös koko maalle lisäämällä ruokamatkailua, edistämällä alan koulutusyhteistyötä ja avaamalla uusia mahdollisuuksia ruokaviennille”, Elo sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen puolestaan toteaa, että Euroopan osakilpailun järjestäjämaana Suomella olisi mahdollisuus erottautua:
”Meillä olisi erinomainen mahdollisuus nostaa profiiliamme ja korostaa upeita suomalaisia raaka-aineitamme ja osaamistamme. Mikäli Suomi valikoituu osakilpailun järjestäjäksi, se vaatii vahvaa yhteistyötä ja sitoutumista ruokaketjumme kaikilta toimijoilta onnistuneen kilpailukokonaisuuden luomiseksi.”
Kilpailun järjestämistä varten on jo harjoiteltu Turussa, kun kaupunki isännöi toukokuussa 2025 sekä Vuoden kokki -semifinaalin että Suomen Bocuse d’Or -karsinnan. Näiden kilpailujen ympärille rakennettiin Logomoon ruokafestivaali Turun maku, jossa kaupungin huippuravintolat valmistivat kohtuuhintaisia maisteluannoksia kaikelle kansalle. Tapahtumakokonaisuuteen kävivät tutustumassa myös Bocuse d’Or -organisaation edustajat, jotka olivat vaikuttuneita järjestelyistä.
”Olemme Suomen ruokapääkaupunki”
Kun Turussa juhlittiin lokakuussa kahdeksan vuoden tauon jälkeen Food & Fun -festivaalia, Turun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen avasi juhlat toteamalla, että vaikka Turku ei olekaan virallisesti julistautunut Suomen ruokapääkaupungiksi, kaikki osatekijät ovat kunnossa ja faktisesti Turku on jo sitä.
Turkulaiset jaksavat muistuttaa, että heidän ensi kertaa Suomessa järjestämänsä Michelin-seremonia vuonna 2023 oli menestys. Bocuse d’Orin Euroopan osakilpailun järjestäminen istuu täydellisesti turkulaisten rakentamaan imagoon.
”Olemme ilmoittautumassa kokoamme suurempaan liigaan. Kilpailun järjestäminen ei kelvannut Helsingille, meille se kelpaa”, Heikkinen sanaili lokakuussa.
Hän korosti, että ruokakaupungiksi tullaan vain järjestämällä ympärivuotista ruokasisältöä, ja siksi myös Food & Funilla on merkittävä rooli, osana ruokatapahtumien sarjaa.
Turun elinvoimaisuutta ruokakaupunkina tukevat intohimoiset yrittäjät. Turussa on siirrytty ketjumaailmasta elinvoimaisiin ravintolaryhmittymiin, Heikkinen luonnehti. ”Turkuun kehtaa tuoda kenet vaan ruokamatkalle!”
Kehityspäällikkö Päivi Pohjolainen jatkoi puhetta ruokakaupungista korostamalla koko ketjun merkitystä alkutuotannosta akateemiseen tutkimukseen.
Ennen Michelin-seremoniaa turkulaiset loivat vision syötävän kauniista ruokakaupungista, jonka avainsanoja ovat elämyksellisyys, vetovoima ja ruokakulttuurin tunnettuus. Gaalan järjestäminen toi kaupungille tunnettuutta ja uutta yhteistyötahtoa. Sen myötä saivat myös alkunsa uudet Turun ruokaviikot, joihin liittyy muun muassa kansalliseksi juhlapäiväksi kaavailtu Varhaisperunapäivä.
”Turulla on ruokakaupungin DNA: pitkä historia, saariston maut ja monipuolista ruoan tuotantoa”, Pohjolainen toteaa.
Turkua ruokakaupunkina leimaa poikkeuksellinen yhteistyö ja uudet konseptit kuten tapahtumaterassit. Kaupungin rooli on edistää asioita, ja kumppanuuksia pyritään rakentamaan niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yksi menestyksen malli on ollut kokeilurahoitusmenetelmä.
”Kokeilemalla on haettu uudenlaisia konsepteja, joita ei synny ilman tuuppausta. Turku Aperitivo on yksi esimerkki tästä”, Pohjolainen toteaa.
Hän korostaa yhteistyön ja avoimuuden merkitystä: jatkossakin Turku haluaa rakentaa ruokakaupunkia yhdessä naapurikaupunkien ja saariston kanssa.
Isot tapahtumat myös jättävät jälkensä. Pohjalainen muistutti, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 opetti ihmiset käymään kaupungilla ja ravintoloissa.
”Kulttuuri jäi elämään!”
Lue myös: Suomen Bocuse d’Or -edustaja on Johan Kurkela – ”Olen panostanut tähän koko elämän”
Lue myös: Suomen Ismo Sipeläisen suoritus maailman kovimmassa kokkikisassa meni plörinäksi – ”Pieni shitshow”
