Kun Palacen keittiöpäällikkö Eero Vottonen treenasi maailman arvostetuimpaan kokkikilpailuun Bocuse d’Oriin kymmenen vuotta sitten, rahoitus piti kaivaa pitkälti omasta pussista. Kisaan valmistautuminen on täysipäiväistä työtä, joten samanaikaisesti töissä käyminen on käytännössä mahdotonta.
”Kun itse kisasin, se oli kädestä suuhun tekemistä. Piti ottaa 30 000 euron henkilökohtainen pankkilaina, että pystyy maksamaan elämisen ja elättämään lapsia. Kaikki aika meni kisaan keskittymiseen, treenaamiseen ja suunnitteluun”, Vottonen kertoo.
Tällä kaudella Suomea edustaa Johan Kurkela, joka valmistautuu kisaan yhdessä assistenttinsa Niilo Suomisen kanssa.
Kurkelan tiimillä on jo useita tukijoita ja taustallaan Bocuse d’Or Academy Finland, jonka tehtävänä on varmistaa harjoitteluolosuhteet sekä tarvittavat raaka-aineet harjoittelukaudelle. Lisätukea kuitenkin vielä tarvitaan, jotta Kurkela voi palkata tiimiinsä tuikitärkeitä lisäkäsiä.
”Tämä on sellainen kilpailu, jossa yksikään yksityiskohta ei ole liian pieni. Aika on tässä kisassa iso resurssi, ja aikaa tulee siitä, että on useampi ihminen tekemässä sitä työtä. Monessa muussa joukkueessa on viisikin ihmistä tekemässä töitä täyspäiväisesti. Kyllä se tuo todella paljon lisäarvoa, jos voi delegoida tekemistä niin, että voi itse keskittyä niihin viimeisin yksityiskohtiin”, Kurkela sanoo.
Kisoihin voi saada kulumaan miljoonia
Bocuse d’Orin finaali käydään tammikuussa Ranskan Lyonissa. Aikaa valmistautumiseen on vielä viisi kuukautta. Nyt Kurkela ja Suominen käyttävät kisoihin valmistautumiseen noin kahdeksan tuntia päivässä, ja loppua kohden vauhti vain kiihtyy.
Koska ensimmäiset kilpailutehtävät julkistetaan vasta myöhemmin syksyllä, joukkue keskittyy nyt konseptointiin ja tuotekehitykseen.
”Tämä on mittava projekti, jossa on todella monta muutakin osa-aluetta kuin ruoka.”
Aiempien vuosien kisabudjeteista Kurkelalla ei ole tarkkaa tietoa, mutta hän kertoo kuulleensa, että Norjan budjetit olisivat olleet parhaimmillaan muutaman miljoonan euron luokkaa, ja Tanskallakin viimeisen voittonsa aikaan yli 700 000 euroa.
Tanska on voittanut kisat vuosina 2011, 2019 ja 2023. Hopealle se on yltänyt viidesti. Norjalla on kisoista viisi kultamitalia, viimeisin niistä on vuodelta 2015.
”Raha ei takaa voittamista, mutta kyllä se mahdollistaa paljon asioita. Tämä on niin äärimmilleen viety kilpailu, että kaikki raha, mitä tähän löytyy, sille löytyy myös paikka, mihin se laitetaan. Me tähtäämme sellaiseen kokonaissummaan, mikä mahdollistaa kaikki ne asiat, joita olemme ajatelleet ja mitä me haluamme toteuttaa.”
Arvokisojen voitot ovat pönkittäneet etenkin Tanskan mainetta gastronomisesti kiinnostavana matkakohteena. Kisamenestys tekisi hyvää myös Suomen ruokamatkailulle.
Tarjoiluvadin hinnalla saisi melkein sähköauton
Esimerkiksi vatitehtävään valmistautuminen on jo aloitettu vadin konseptoinnilla ja suunnittelulla. Vatitehtävässä ruoka-annokset tarjoillaan varta vasten kilpailua varten teetetyllä vadilla, joka on myös yksi kilpailun suurimmista kulueristä.
”Ne ovat käsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka ovat iso osa sitä kilpailutyötä. Tuollainen hopeasta ja muista arvometalleista käsityönä valmistettu jopa 18 kilon kokonaisuus vaatii paljon työstämistä, eivätkä ne ole mitään ilmaisia”, Kurkela sanoo.
Kurkelan finaalivadin valmistaa kultaseppä Mauri Haapamäki, jonka käsialaa oli myös Euroopan karsinnoissa nähty vati. Tuomarina toiminut Tommi Tuominen sanoi tuolloin, että vatiin sijoitetulla summalla saisi melkein uuden sähköauton.
Toinen merkittävä rahareikä on henkilöstön palkkaaminen.
”Jos neljäksi kuukaudeksi saisi kolmekin ihmistä mukaan, niin sekin on jo aika iso summa, mikä siihen sujahtaa”, Kurkela sanoo.
Lisäksi joukkue aikoo panostaa ulkopuoliseen konsultointiin. Valmennusta saadaan tahoilta, jotka ovat menestyneet kisoissa aiempina vuosina.
”Koitamme rikkoa tässä eräänlaista lasikattoa. Emme ole ennen voittaneet, joten emme tiedä, mitä kaikkea se vaatii. Meillä ei ole selkeää kaavaa siitä, että tämä toimii ja tämä ei. Uskon, että ulkopuolinen konsultaatio varmasti auttaa meitä paljonkin siinä.”
Tyhmiä riskejä ei kannata ottaa
Suomen paras sijoitus tähän mennessä on neljäs sija, jonka ovat saavuttaneet Matti Jämsén (2015) sekä Ismo Sipeläinen (2019). Johan Kurkela toimi tuolloin Sipeläisen assistenttina.
Tämän kauden Euroopan karsinnoissa Kurkela sijoittui kuudennelle sijalle ja selvitti tiensä loppukilpailuun. Hän uskoo, että finaalissa on mahdollisuus nousta palkintokorokkeen korkeimmalle pallille.
”En näe sitä sillä tavalla, että olisimme jotenkin huonommassa asemassa, kun olimme karsinnassa kuudennella sijalla. Nämä ovat kuitenkin erilliset kilpailut. Uskon, että meillä on tosi hyvät asetelmat menestykseen. Pitää vaan tehdä vielä enemmän.”
Kurkela uskoo, että siitä voi olla etuakin, että Suomi ei ole kaavoihinsa kangistunut vaan lähtee kisaan haastajan asemasta.
”Esimerkiksi Tanskalla on perustekeminen pysynyt aika samanlaisena monta vuotta. He eivät ole uudistaneet itseään.”
Välimatkaa kestomenestyjiin on kurottu umpeen jo vuosien ajan, ja sen eteen on tehty hartiavoimin töitä. Kurkela uskoo, että on vain ajan kysymys, milloin Suomi nousee voittajaksi – sekä vatitehtävässä että lautasannoksissa. Euroopan karsinnoissa Kurkelan lautastehtävä palkittiin jo erikoispalkinnolla.
Millaisia riskejä Kurkela on valmis ottamaan, jotta Suomi nousisi Lyonissa ylitse muiden?
”Totta kai me pyrimme löytämään jonkun wow-elementin, mutta väkisin uuden luominen pelkän omaperäisyyden vuoksi on asia, jolle en anna niin isoa arvoa. Riskien on oltava hyvin laskelmoituja riskejä. Tyhmiä riskejä ei kannata ottaa.”
Lue myös: Suomi Bocuse d’Or -finaaliin – Johan Kurkelalle erikoispalkinto
Lue myös: Suomen Bocuse d’Or -edustaja 2027 on Johan Kurkela!
