Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia suomalaisnuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä kansallisten suositusten mukaisesti.

Keskimäärin nuorten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö jää puoleen suositellusta määrästä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti tuoreista tutkimustuloksista keskiviikkona.

Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus ylittää suositukset erityisesti pojilla, joista 89 prosenttia syö niitä liikaa. Tytöistäkin kolmannes ylittää suositellun määrän.

Kansallisten ravintosuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita pitäisi syödä enintään 350 grammaa viikossa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi vähintään 500–800 grammaa päivässä.

Tutkimuksessa havaittiin myös selviä eroja sukupuolten ja kouluasteiden välillä. Tytöt syövät suhteessa enemmän kasviksia ja täysjyväviljaa, kun taas pojat suosivat lihaa ja maitotuotteita.

Ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret syövät vähemmän marjoja ja hedelmiä sekä enemmän lihaa ja energiajuomia verrattuna yläkoululaisiin ja lukiolaisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nykyinen ruokaympäristö ei riittävästi tue nuorten terveellisiä valintoja.

Tutkimuksessa ehdotetaan yhteiskunnallisia toimia, kuten epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista, energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille sekä terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden parantamista kouluissa ja oppilaitoksissa.

”Sekä terveyden että ympäristön kannalta nuoria tulisi kannustaa syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä tulisi kohtuullistaa”, erikoistutkija Peppi Haario kertoo THL:n tiedotteessa.

”Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat nuoren jaksamista, kasvua ja kehitystä. Monet sairauksien riskitekijät, kuten ylipaino ja elimistön tulehdustila, alkavat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, mikä korostaa terveyttä edistävän ruokavalion merkitystä jo varhaisista elinvuosista lähtien”, professori Suvi Virtanen sanoo.

Nuorten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia ei ole tätä ennen tutkittu kansallisella tasolla Suomessa.

THL toteutti Nuorten ravitsemustutkimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.-luokalta ja toisen asteen 1.–2.-vuosikurssilta.

Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui yhteensä 1975 nuorta (33 % kutsutuista) ja taustakyselyyn 1839 nuorta (31 % kutsutuista).

Lue myös: Pääkirjoitus: Lähdin ravintolaan 20 koululaisen kanssa, ja lounas oli bängeri

Lue myös: Uusi näyttely kertoo kouluruoan historiasta ja merkityksestä Suomessa

Lue myös: Koulukeittiöissä on löytynyt toimiva ratkaisu kasvisten lisäämiseen: hybridiruoka