Helsingin ja mahdollisesti koko Suomen ainoa belgialainen ruokaravintola Belge on muuttanut uuteen osoitteeseen. Vuodesta 2002 Helsingin Kluuvikadulla palvellut Belge muutti Keskuskadulle toimintansa lopettaneen ravintola Stone’sin tilalle.
Ravintolapäällikkö Anne Pennanen on innoissaan uudesta sijainnista vilkkaalla Keskuskadulla. Moderni keittiö ja uudet tilat tarjoavat hyvät puitteet toiminnan kehittämiselle. Liikaa ei kuitenkaan ole haluttu uudistaa.
”Olemme pyrkineet säilyttämään mahdollisimman paljon vanhan Belgen tunnelmaa, ja esimerkiksi kalusteet ovat pitkälti samoja”, Pennanen kertoo Avecmedialle.
Belgen ruoka- ja juomatarjonta nojaa tuttuun tapaan belgialaisiin klassikoihin. Menun takana on keittiömestari Lizelle Ison.
Ruokalistan kulmakivenä ovat perinteiset simpukat, joille on tarjolla neljä eri liemivaihtoehtoa hummeriliemestä kermaiseen valkosipuliliemeen ja beurre blanciin. Mukana on myös klassinen Moules marinières eli simpukat merimiehen tapaan. Simpukat tarjoillaan belgialaiseen tylliin ranskalaisten, dijonmajoneesin ja leivän kera.
Myös belgialaiset vohvelit säilyvät Belgen ruokalistalla. Belgialaisessa vohvelipannussa paistetut paksut vohvelit voi nauttia suolaisena alkupalana tai jälkiruoaksi makeiden täytteiden kera.
Belgialaiset rakastavat perunoita, ja erilaiset peruna-annokset ovat entistäkin vahvemmin mukana myös Belgen menussa. Oluen kanssa naposteltavaksi voi tilata sipsejä dipillä tai vaikka mätidipillä, ja ranskalaiset perunat toimivat omana annoksenaan erilaisten dippien kera tai runsaampana royal frites -annoksena esimerkiksi karamellipossulla tai cheddarkastikkeella ja pekonilla kruunattuna.
Uuden Belgen tilat jakautuvat kahteen kerrokseen sekä kabinettiin. Koko ruoka- ja juomalista on voimassa kaikissa tiloissa.
”Yläkerran kirjastobaariin haettiin samaa tunnelmaa kuin Kluuvin kakkoskerroksen baarissa oli. Se toimii baarina, olohuoneena ja ruokailutilana”, Pennanen kertoo.
Kesäksi Keskuskadulle avautuu lähes satapaikkainen terassi.
Lasivalinta vaikuttaa oluen makuun
Belgessä tuodaan vahvasti esiin myös belgialaista olutkulttuuria. Valikoimassa on tällä hetkellä noin 30 erilaista belgialaista olutta. Monesta belgioluesta on saatavilla myös alkoholiton vaihtoehto.
Olutvalikoimaa pitää hyppysissään Jari Martikainen. Hän pitää huolen myös siitä, että mahdollisimman monelle oluelle olisi saatavilla oikeanlainen tarjoilulasi.
Kuinka tärkeää on, että olut nautitaan juuri sille suunnitellusta lasista?
”Kyllä se on absoluuttisen tärkeää. Pyrimme saamaan kaikille oluille oikean lasin.”
Oikeanlainen olutlasi ei ole vain imagokysymys tai esteettinen valinta, vaan sillä on vaikutusta myös oluen makuun.
”Kyllä panimoissa on mietitty aika tarkkaan, että se lasi tuo olueen jotain lisää. Jotkut oluet kaipaavat sellaista isompaa kuppia, josta aromi tulee paremmin esiin”, Martikainen sanoo.
Erikoisin lasi lienee puisessa telineessä seisova kapeakaulainen Kwak-olutlasi. Perinteisen ajurilasin juuret ulottuvat 1700-luvulle asti, jolloin liikuttiin hevosvankkureilla. Ajurilasissa olut on pysynyt mukana kyydissä pomppuisellakin tiellä.
Belgiassa Kwak-lasit ovat niin haluttua tavaraa, että moni baari ottaa asiakkaalta kengän pantiksi, etteivät lasit lähtisi pitkäkyntisten matkaan.
”En ole ihan siihen lähtenyt täällä, vaikka noita laseja silloin tällöin valitettavasti katoaakin”, Martikainen sanoo.
Belgessä selkeästi myydyimpiä belgialaisia oluita ovat helposti juotava vaalea lager Stella Artois sekä perinteinen vehnäolut Leffe. Myös Chimay sekä Lindemans Kriek ovat Belgessä suosittuja.
Lue myös: Aamiaisjonoistaan tunnettu Lazy Fox laajensi Kallion kupeeseen
Lue myös: Suosittu olutravintola julkaisi hanatilastonsa – näin ihmisten maku on muuttunut
Lue myös: Olutravintolan tempaus Tampereella: superkallis olut tuli ja meni
Lue myös: Oululainen Varikko syntyi kahden menestyneen panimon perustalle
