Väkivalta ja luvaton koskettelu on selvää häirintää, mutta myös huonosti ajoitettu vitsi voi loukata. Suomalainen tapahtumakulttuuri on kehittynyt harppauksella häirintä- ja turvallisuusasioissa, mutta sekä tapahtumaorganisaatioilla että yleisöllä on vielä opittavaa aiheesta. Kysyimme ammattilaisilta, miten häirintätilanteet tulisi käsitellä ja miten niitä voi ehkäistä.

Tunnista häirinnän muodot

Lotta Ahtinen on työskennellyt tapahtuma-alalla parikymmentä vuotta eri rooleissa, esimerkiksi Tampereen Tavara-aseman ja Tullikamarin tuotantopäällikkönä. Hän on myös häirintäyhdyshenkilö sekä tapahtuma-alan vastuullisuutta ja saavutettavuutta edistävän Tavata Ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja.

Portsarit ja järjestyksenvalvojat ovat tuttuja vuosikymmenten takaa, mutta mitä tekee häirintäyhdyshenkilö?

”Ensinnäkin hän auttaa tapahtumaorganisaatiota ja yleisöä tunnistamaan häiritsevää ja syrjivää käytöstä ja tarvittaessa puuttuu siihen. Keskeisintä tehtävässä on epäasiallisen käytöksen tunnistamisen opettelu yhdessä. Rajat sille, mikä on ok ja miten häiritseväksi koettuun käytökseen reagoidaan, asetetaan yhdessä”, Ahtinen sanoo.

Häirintäyhdyshenkilöltä voidaan pyytää apua monenlaisissa tilanteissa. Väkijoukossa tapahtuu helposti tahallista ja tahatonta tönimistä. Pyörätuolissa istuvan keikka voi mennä pilalle, jos muut hyppivät hänen edessään peittäen näkymän ja kulkureitin. Häirintä voi olla myös seksuaalissävytteistä tai rasistista nimittelyä, mutta myös huumoriksi tarkoitettu letkautus voi tuntua loukkaavalta.

”Eri ikäisillä voi olla erilaiset odotukset ja standardit omalle ja toisten käytökselle. Tapakulttuuri on muuttumassa, ja nuorilla saattaakin olla paljon valistuneempi käsitys itsemääräämisoikeudesta ja omien rajojen asettamisesta.”

Häirintäyhdyshenkilö auttaa tapahtuman henkilökuntaa ja yleisöä tunnistamaan häiritsevää ja syrjivää käytöstä ja tarvittaessa puuttuu siihen.

Älä häpäise ja tuomaroi

Oli häiritsevä käytös millaista tahansa, häirintäyhdyshenkilön tulee ottaa kohteen kokemus aina tosissaan. Epämukavalla tavalla käyttäytynyttä ei kuitenkaan häpäistä tai syytellä selvittelytilanteessa.

”Tärkein tavoite on, että häiritseväksi koettu toiminta loppuu ja häirinnän kokija saa tarvitsemaansa tukea. On paljon tilanteita, joissa tarkoitus ei ole ollut loukata. Ihmisillä voi vain olla erilainen kommunikointitapa tai kyseessä on silkka ajattelemattomuus sen suhteen, miten toinen ihminen saattaa lähestymisen kokea.”

Parhaimmillaan selvittelytilanteesta jää hyvä mieli myös sille, joka on käyttäytynyt häiritsevästi. Hän voi osata asettua jatkossa paremmin toisen asemaan, tunnistaa häirinnän ja uskaltaa ehkä puuttua siihen itsekin.

”Häirintäyhdyshenkilön tehtävä ei ole jakaa tuomioita vaan auttaa osapuolia pääsemään tilanteesta eteenpäin. Kukaan meistä ei ole vuorovaikutuksessaan niin virheetön, etteikö voisi joskus loukata toista tarkoittamatta pahaa.”

Palautekanavat kuntoon

Ahtinen suosittelee, että häirintäyhdyshenkilöön saisi yhteyden useilla eri tavoilla: kasvokkain, soittamalla, viestillä ja anonyymin palautekanavan kautta.

”On tärkeää, että ketä tahansa tapahtuman työntekijää voi lähestyä ja henkilökunta osaa toimia tilanteessa ja tarvittaessa ohjata asian eteenpäin. Häirintään puuttuminen ei saisi olla vain yhden ihmisen vastuulla.”

Häirintäyhdyshenkilöstä, tapahtuman säännöistä ja palautekanavista kannattaa viestiä aktiivisesti etukäteen ja tapahtuman aikana, sekä somessa että paikan päällä. Tapahtumapaikalla olevien screenien ja julisteiden lisäksi vessakoppien sisäpuolelle kiinnitetyt infolaput ovat toimivia.

”Joskus tilanteet ovat sellaisia, että niistä on hankala lähteä hakemaan apua. Vessakopissa saa olla hetken yksin rauhassa ja voi vaikka lähettää viestin häirintäyhdyshenkilölle.”

Joskus häirintäyhdyshenkilön puhelinnumero on ainoa helposti saatavilla oleva yhteystieto. Tämän vuoksi kaikki yhteydenotot eivät liity häirintään. Puhelimeen voi kilahtaa ärtynyt viesti tapahtumapaikan lähellä asuvalta ihmiseltä, jonka mielestä musiikki on liian kovalla. Osa viesteistä voi liittyä hauskoihin kommelluksiin tai muuhun avun tarpeeseen.

”Kerran tuli viesti, että olen kaatunut tapahtumapaikan läheisessä metsässä ja olen sen verran juovuksissa, etten pääse ylös. Minulla on pinkki pipo. Selvitimme, missä kaatunut oli ja häntä lähdettiin auttamaan”, Ahtinen kertoo.

Turvallisuus kuuluu kaikille

Jotta häirintäyhdyshenkilö voi hoitaa työnsä hyvin, kaikkien tapahtuman tekijöiden on jaettava samat pelisäännöt. Turvallisemman tilan periaatteista kertova juliste ja häirintäyhdyshenkilö eivät riitä, jos organisaatiossa on arvoristiriitoja tai kaikki eivät puutu häirintään.

”On tärkeää, että kaikki osallistetaan ja koulutetaan ylläpitämään turvallisempaa tilaa. Mitä laajemmin ja aikaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmin niihin voidaan puuttua ennen kuin tilanteet kärjistyvät.”

Keskeisintä on, että häiritsevä tilanne päättyy, häirinnän kohde on turvassa ja häiritsevä osapuoli saa palautteen toiminnastaan.

Ahtinen muistuttaa, että turvallisemman tilan periaatteet suojelevat myös henkilökuntaa. Esimerkiksi palvelutehtävissä toimivien ja miespuolisten työntekijöiden kokema häirintä tunnistetaan vielä huonosti, eikä miehiä ole aikaisemmin juurikaan kannustettu kertomaan siitä.

Tapahtuma-ala on turvallisuuden osalta edelleen murroksessa. 2020-luvulla tunnistetaan jo muunkinlainen häirintä kuin väkivalta. Sen sijaan esteettömyyden yhteyttä turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen ei aina hahmoteta. Ahtinen uskoo, että positiivinen kehitys jatkuu, mutta se ei tapahdu itsestään.

 ”Hyvä synnyttää hyvää. Kun kaikki sitoutuvat ja sanovat ääneen, että edellytämme muiden kunnioittamista, periaate alkaa toimia.”

Pride edistää turvallista tilaa

Helsinki Pride haluaa olla turvallisten ja yhdenvertaisten tapahtumien edelläkävijä.

Priden koulutussuunnittelija Touko Niinimäki­ kertoo, että turvallisemman tilan periaatteet koskevat sekä tapahtumaviikkoa että koko organisaation toimintaa vuoden ympäri.

”Pride-viikon tapahtumajärjestäjien tulee lukea ja allekirjoittaa turvallisemman tilan periaatteet. Ne tuodaan myös esiin Pride Housessa, joka on viikon päätapahtumapaikka. Periaatteita nostetaan esiin myös ohjelmien lomassa.

Helsinki Pride toteutti häirintäyhdyshenkilöiden toimintaa aiemmin tapahtuman turvallisuudesta vastaavan alihankkijan kanssa. Nyt Pride on saamassa omat häirintäyhdyshenkilöt, jotka Niinimäki kouluttaa. Turvallisemman tilan periaatteita, mahdollisia häirintätilanteita, niihin puuttumista ja ehkäisyä käydään läpi vapaaehtoisten kanssa.

”Jos viikon aikana tulee haastavia tilanteita, voi niitä purkaa minun kanssani, ettei tapahtunut jää painamaan mieltä.”

Pride-viikon potentiaaliset häirintätilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Häiritsevä käyttäytyminen voi liittyä alkoholiin, ja myös väärinsukupuolittaminen voi olla loukkaavaa. Tilanteet pyritään selvittämään ensisijaisesti rakentavan keskustelun avulla.

”Keskeisintä on, että häiritsevä tilanne päättyy, häirinnän kohde on turvassa ja häiritsevä osapuoli saa palautteen toiminnastaan.”

Myös Pride-viikon yleisö ja yhteistyökumppanit voivat vaikuttaa tapahtuman henkeen. Niinimäki toivoo, että porukassa kavereista pidettäisiin huolta ja käyttäydyttäisiin fiksusti. Mitä enemmän tapahtumassa on ihmisiä, joilla on hyvä fiilis, sitä herkemmin kaikki huolehtivat toisistaan ja puuttuvat mahdollisiin epäkohtiin.

”Monet muutkin toimet häirintäyhdyshenkilöiden lisäksi vaikuttavat viikon turvallisuuden tunteeseen, esimerkiksi unisex-vessat, järjestyksenvalvojat sekä toimet saavutettavuuden ja esteettömyyden eteen.”

”Yrityskumppaneilta toivomme, että he pitävät Pride-teemoja esillä toiminnassaan ympäri vuoden, kehittäisivät rakenteitaan, olisivat sensitiivisiä ja aktiivisia sateenkaariaiheissa. Tarjoamme näihin asioihin myös koulutusta.”

Lue myös: Älä mainosta tapahtumaasi turvallisena, jos se ei ole sitä – Priden Laura Vainion puheenvuoro

Lue myös: Sateenkaari-ihmisten elämä on erilaista – muista tapahtumassasi viestinnän kultainen perussääntö

---

---