”Vielä pitää hetki odottaa, että saadaan yksi ovi auki”, Tampereen kaupungin kiinteistöpäällikkö Tanja Tiihonen sanoo.
Hatanpään kartanon vanhan pesulan ensimmäinen yleisesittely on juuri alkamassa. Rakennuksen edustalle on kerääntynyt toistakymmentä ihmistä. Joukossa näyttää olevan rakennusalan ammattilaisia työtakkeineen, siisteihin pukuihin pukeutuneita, ehkä sijoittajia ja tiilenpotkijoita.
Eikä ihme.
Harvoin tarjolle tulee yhtä kutkuttavaa kohdetta.
Tiettävästi 1800-luvun lopulla valmistunut punatiilinen pesula seisoo Pyhäjärvessä kiinni ja vain kivenheiton päässä Tampereen keskustasta. Nyt kaupunki myy sen huutokaupalla peruskorjattavaksi. Tamperelainen-lehti kävi tutustumassa paikkoihin.
Vanha pesula
- Myytävänä Huutokaupat.com -palvelussa. Huutokauppa päättyy 22.8. kello 18. Toinen esittely järjestetään 19.8. kello 15.
- Hinta 40 000 euroa 14.8.
- Rakennettu arviolta 1800-luvun lopulla, laajennus on valmistunut 1934.
- Alkuperäistä arkkitehtiä ei tiedetä, laajennusosan on suunnitellut Bertel Strömmer.
- Suojeltu, rakennusta ei saa purkaa.
- Kerrosala on noin 890 neliötä.
Tontin pinta-ala on 833 neliötä ja rakennusoikeutta on 1 065 kerrosneliötä. Tontista tehdään 40 vuoden vuokrasopimus. Tänä vuonna tontin vuokra on noin 24 000 euroa.
Kiinnostus on tihkunut Tiihosen työpöydälle jo ennen esittelyä. Hän kertoo saaneensa lukuisia soittoja ja sähköposteja. Moni on kysynyt, mihin käyttöön pesulan voi kunnostaa. Voiko siihen rakentaa esimerkiksi saunan? Entä laiturin tai terassin?
Kovin tarkasti Tiihonen ei ole voinut vastata, sillä viime kädessä rakennuksen käyttötavoista ja muutoksista päättävät rakennusvalvonta ja museovirasto.
Vanha pesula on suojeltu ja määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Muutoksia saa tehdä vain siten, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.
Asemakaavassa tontti kuuluu palvelurakennusten korttelialueeseen. Se tarkoittaa, että rakennuksessa voi olla kulttuuriympäristöön soveltuvaa liike-, palvelu-, tuotanto- ja harrastustoimintaa. Asumista 890 neliöstä voi olla enintään 45 prosenttia.
Kun Tiihonen kertoo, että kokonaisuuteen kuuluu myös pesulaa vastapäätä seisova varastorakennus, useampi esittelyyn tullut kurkistaa sisään. Rakennuksessa on maalattia.
Sitten aukeavat myös pesulan ovet.
Arboretumin puoleisessa alakerran tilassa laminaattilattiaa värittävät maalitahrat. Vielä kesällä tila palveli taiteilijoiden työhuoneena. Rakennus on peruskorjattu taulu- ja veistoskonservointitiloiksi vuonna 1986.
Avaran huoneen poikki harppoo Janne Setälä.
”Onhan tämä mahdollisuuksia täynnä”, hän perustelee kiinnostustaan.
Setälä on talotekniikan ammattilainen. Vanhan kunnostamisestakin hänellä on kokemusta.
”Mutta ei ihan näin vanhan”, hän naurahtaa.
Pesulan varalle Setälällä on jo suunnitelmia, mutta niitä hän ei lähde avaamaan. Ennenaikaista, hän sanoo.
Huutokaupan loppukiri koittaa 22. elokuuta. Jos korkein tarjous riittää, kauppa sinetöidään viranhaltijan tai lautakunnan päätöksellä.
Sirkka-Liisa Svensk huomasi pesulan huutokaupan sattumalta. Hän ei silti ole millään hupiretkellä vaan arvioimassa rakennusta tosissaan.
”Kaikki vanhat rakennukset ovat tosi kiinnostavia. Niissä on aina yllätyksiä, joita ei nykypäivän rakennuksissa kohtaa”, Svensk sanoo ja silmäilee taiteilijatilan valkoisia seiniä.
Svensk on itsekin taitelija ja kuvanveistäjä, jolla on taidegalleria Tampereella. Tosin nyt galleria on kiinni, Svenskin mukaan Erkkilän siltatyömaan räjäytysten vuoksi.
”Siellä tuli taulut lattialle, ja lasia meni harmillisesti rikki.”
Vaikka silta on nyt valmis, Svensk ei toistaiseksi ole avannut galleriaansa uudestaan. Hänen mielestään pesula olisi täydellinen taitelijatyöskentelyyn ja näyttelyihin.
Pesulassa vaeltava ihmisjoukko on vaivihkaa kasvanut pariinkymmeneen. Pienet seurueet kulkevat huoneesta toiseen ja supattavat keskenään.
”Talotekniikka pitäisi rakentaa kokonaan uudestaan”, joku sanoo.
”Lepakoista on joku merkintä”, toteaa toinen.
Kiinteistömanageri Joonas Nikula Tampereen Tilapalveluista vahvistaa, että rakennuksessa on ainakin joskus havaittu lepakoita. Nykytilanteesta ei ole varmuutta, mutta pesulaa koskee kaavamääräys, jonka mukaan mahdollisia lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei saa hävittää. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lepakkopönttöjen asentamista tai kulkureittien jättämistä vapaaksi, Nikula kuvaa.
Toimenpiteet riippuvat siitä, onko lepakoita, ja mihin tarkoitukseen ne rakennusta käyttävät.
Ravintoloitsija Olli Vauhkonen tutkii rakennusta tarkkaan. Hän osoittaa hormia ja arvioi, että sen kupeessa on joskus voinut olla sauna. Pesulan ulkopuolella kiviportaat johtavat Pyhäjärveen. Ovea ulos ei enää ole.
Vauhkonen on tullut Hatanpäälle Helsingistä varta vasten. Mukanaan hänellä on arkkitehti ja pari muuta silmäparia. Vauhkonen tunnustaa hurahtaneensa vanhoihin rakennuksiin. Aiemmin hän on kunnostanut hirsitorpan asunnoksi ja vanhan espoolaiskiinteistön ravintolaksi.
”Seuraan näitä kohteita. Kaupungithan pyrkivät nyt eroon vanhoista rakennuksista, joista syntyy vain ylläpitokustannuksia.”
Pesulaa Vauhkonen pitää erittäin mielenkiintoisena jo sijaintinsa ja historiansa vuoksi. Hän ottaa puheeksi saunakulttuurin, joka tuntuu yhä vain kuumenevan.
”Varmasti muillakin kuin minulla on ideana, että tässä olisi hyvät mahdollisuudet monitoimitilaksi, jossa olisi sauna ja ravintola- tai kahvilatoimintaa”, Vauhkonen paljastaa ja vilkaisee ikkunasta Pyhäjärvelle.
Hänen mielestään pesulan kylkeen saisi upean, koko rakennuksen kattavan terassin. Jos sille vain heltiäisi lupa.
Sitten puhe kääntyy rahaan. Jos hinta nousee yli sadantuhannen, kolkutellaan Vauhkosen kipurajaa.
”Rahaahan nämä syövät”, hän sanoo.
Esimerkiksi naapurissa sijaitsevan Idmanin huvilan remontti on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niellyt ainakin puoli miljoonaa euroa.
Tähän voisi laittaa ainakin saunan ja jotain keikkapaikkaa. Kulttuuria.
Kop, kop, kuuluu ovensuusta.
Ja kas sattumaa: itse huvilanisäntä ja musiikkivaikuttaja Aki Roukala astelee peremmälle. Roukala osti 125-vuotiaan Idmanin huvilan Tampereen kaupungilta huhtikuussa 2025 ja alkoi heti remontoida. Huvilan uusi ravintola avautuu remontin valmistuttua todennäköisesti ensi kesänä. Myöhemmin siis kuin piti.
Nyt Roukalaa kiinnostaa pesula.
”Tähän voisi laittaa ainakin saunan ja jotain keikkapaikkaa. Kulttuuria”, Roukala heittää.
Muualta kuulen lisää ideoita. Nimettömänä pystyttelevä nainen rakentaisi pesulaan boutique-hotellin.
”Tämä on upea”, hän sanoo haltioituneena.
Kasvoilla hehkuu aito innostus.
Joku on täysin toista mieltä:
”Ei muuta kuin dynamiittia. Maan tasalle koko höskä”, jostain kuuluu. Ehkä läpällä.
Kun tilat on koluttu, osa katselijoista jää keskustelemaan pesulan pihalle. Muodostuu epämääräinen rinki, jossa pohditaan, mitä rakennuksessa saa tehdä, ja mitä on pakko: ainakin salaojat, perustukset ja vesikatto.
”Miksihän nuo kattolyhdyt ovat tähän suuntaan, eivätkä järvelle”, yksi kysyy ja osoittaa katolle.
Jaa. Hyvä kysymys.
Samanlaisia on paljon.
”Pitää alkaa raaputtaa ässäarpoja”, joku sanoo.
Lue myös: Uuden ravintolan avaava Hans Välimäki on innoissaan paluusta Tampereelle – luvassa iso remontti
