Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan Kanneltalon aulassa kahvilaa pyörittänyt yrittäjä Tiina Valkonen sulki Pöytäliina-kahvilansa joulukuussa. Kahvila ehti toimia Kanneltalon aulassa kolmisen vuotta.
Yrittäjän mukaan yksi sulkemisen syy oli huono taloustilanne, joka alkoi näkyä kahvilassa isosti jo viime keväänä.
Toisena syynä olivat jo pitkään kulttuuritalon aulassa jatkuneet järjestyshäiriöt.
”Osa asiakkaista sanoi, ettei halua edes tulla enää koko taloon. Touhu meni aivan älyttömäksi”, hän sanoo Helsingin Uutisille.
Aulassa häiriöitä aiheuttivat Valkosen mukaan erityisesti nuoret. Häiriöillä hän tarkoittaa ”nuljaamista”, leikkimielistä painia, joka äityi välillä turhan levottomaksi sekä huutelua ja huorittelua, joka kohdistui välillä toisiin nuoriin, välillä myös ohikulkijoihin.
”Tykkäsin paikasta, mutta jatkaminen oli täysi mahdottomuus. Kun asiakkaita ei tule, on pakko laittaa lappu luukulle. Minulla eivät rahat enää riittäneet”, hän toteaa.
Myös viereisellä Sitratorilla käytävä huumekauppa toi oman mausteensa aulan arkeen.
”Tätä paikkaa tulee ikävä, mutta nyt on otettava välillä vähän happea. Viime vuosi oli niin raskas.”
Tällä hetkellä hän kertoo etsivänsä töitä. Uutta kahvilaa hän ei ainakaan heti ole perustamassa.
Valkonen sanoo, että Kanneltaloon liittyvät häiriöongelmat eivät ole uusia. Ne ovat olleet olemassa niin pitkään, kun hän on pyörittänyt kahvilaa.
Osasta nuorista ehti tulla hänelle läheisiä ystäviä. Valkonen puhuu ”isoista” eli entisistä nuorista, jotka ovat nyt jo 17–18-vuotiaita.
”Moni oli minulla työharjoittelussakin, mutta vuosien varrella nuoret vaihtuivat.”
Vuosien aikana Valkonen otti työharjoitteluun kymmenkunta nuorta.
Yksi heistä on Ahmad, 18, jonka Valkonen on tuntenut vuosia. Ahmad oli kahvilassa erilaisilla työharjoittelujaksoilla ollessaan 15–17-vuotias.
”Opin paljon ja sain todella hyvää kokemusta. Sinun avullasi pääsin myös kouluun”, Ahmad sanoo Valkoselle, joka muistuttaa, että Ahmad pääsi kouluun aivan omilla kannuksillaan ja aktiivisuudellaan.
Tällä hetkellä Ahmad opiskelee kokiksi.
Kanneltalon aulaan saapuu samaan aikaan myös pieniä joukko muita samanikäisiä poikia, ”isoja”, jotka ovat olleet Valkosella aikanaan työharjoittelussa. Kaikki tervehtivät ja jäävät hetkeksi juttelemaan.
”Maailma on muuttunut. Nuoret riehuvat. Ne eivät osaa enää käyttäytyä”, sanoo yksi 17-vuotiaista pojista.
Nuoret päätyivät aikanaan Valkoselle työharjoitteluun, kun yrittäjä seurasi alkuun viikkoja aulaan aikaansa viettämään tulleita nuoria.
”Kysyin heiltä, että tekevätkö he mitään? He sanoivat, että ei ole muuta tekemistä. Sanoin heille, että minulla on teille tekemistä.”
Ahmad kuuntelee vierestä ja sanoo, että moni ei halunnut koulupäivän jälkeen lähteä viemään reppua kotiin ja tulla sitten takaisin nuorisotalolle ja muualle. Siksi monet tulivat Kanneltalon aulaan.
Nuoret tekivät työharjoitteluidensa aikana Valtosen kahvilassa kaikenlaisia hommia: veivät roskia, keräsivät lautasia ja osallistuivat moniin muihinkin kahvilan askareisiin.
Valkonen sanoo, että nuoret kaipaavat tekemistä ja paikan, jossa voivat olla.
”Nuorisotilan pitäisi olla pidempään auki tai sitten pitäisi avata toinen nuorisotila. Aukiolla on Alepan tila edelleen tyhjillään”, hän viittaa Sitratorille.
Valkonen avautui lopettamisen syistä sosiaalisessa mediassa viime viikolla. Hän kertoi raskain mielin sulkeneensa kahvilansa ja irtisanoneensa vuokrasopimuksen.
Kanneltalon johtaja Ia Pellinen kertoo Helsingin Uutisille, että kahvilan sulkemiseen johtaneita syitä on varmasti monia, mutta hän myöntää, että järjestyshäiriöt ovat vaivanneet Kannelmäessä aseman kupeessa sijaitsevan Kanneltalon aulaa jo jonkin aikaa.
”Tämä on meillä tunnistettu ilmiö. Kanneltalon aulassa on ollut levottomuutta. Se on näkynyt sekä yrittäjälle, asukkaille ja työntekijöillekin.”
Häiriöt liittyvät Pellisenkin mukaan pääasiassa kulttuuritalon aulassa aikaansa viettäviin nuoriin.
”Nuorilla ei ole ollut tarkoituksenmukaista huonoa käytöstä, mutta aulatila on pieni. Se tekee ruuhkaa ja äänet kohoavat. Myös aulan akustiikka on 90-luvun alun mukainen. Ei tarvitse olla isoakaan ryhmää, niin äänet kuuluvat kovaa”, Pellinen luettelee syitä.
Kannelmäessä on Pellisen mukaan vähän tiloja nuorille verrattuna moniin muihin alueisiin Helsingissä. Myös tämä aiheuttaa sen, että nuoret kokoontuvat ryhminä kulttuuritalon aulaan. Samassa rakennuksessa toimii myös nuorisotila.
Pellinen sanoo, että Kanneltalo on ottanut ongelman tosissaan ja lähtenyt sitä myös ratkomaan.
”Tämä ei ole asia, jota peiteltäisiin. Kevät ja syksy ovat olleet haastavia.”
Maanantaina 19.1. Kanneltalossa avattiin virallisesti uusi lounaskahvila, Cafe Hiekka Kanneltalo. Kahvila on auki myös tapahtumien aikana.
Kyseessä on saman yrittäjän toinen kahvila. Yrittäjä omistaa myös Laajasalossa toimivan Cafe Hiekan.
Yrittäjä Sami Nurmio sanoo aloittavansa innostuneena ja hyvillä mielin.
”Olemme toiveikkaita, että minkäänlaiset häiriöt eivät vaikuta meihin eivätkä koko talon toimintaan.”
Kaupunki perusti viime vuonna moniammatillisen ryhmän, joka kanssa häiriöitä on ratkottu.
Tämä on lyhennetty versio artikkelista. Voit lukea alkuperäisen jutun kokonaisuudessaan Helsingin Uutisista.
Lue myös: Yli 1,7 miljoonan euron liikevaihdon leiponut Bakerika hakee laskiaispullasta uutta jättimenestystä
