Ravintola-alalla koemme epäreiluutta. Media puhuu alasta negatiivisessa valossa, poliitikot eivät tajua, että ravintolassa voi tehdä muutakin kuin päihdekäyttää alkoholia, ja veronkorotuksilla rankaistaan jo valmiiksi köhivää alaa. Moni meistä pohtii, miksi alaamme ei arvosteta.
Marraskuussa julkaistusta Ravintolabarometrista* ilmenee, että ravintola-alan työntekijät näkevät alan mainettaan parempana ja kokevat ristiriitaa oman ja alan ulkopuolelta tulevan arvostuksen välillä. Jopa 85 prosenttia kyselyyn vastanneista ravintola-ammattilaisista on sitä mieltä, että alaa ei arvosteta Suomessa riittävästi.
Syitä alan heikkoon arvostukseen löytyy menneisyydestä. Suomessa ravintola-ala on päässyt kehittymään verrattain myöhään, ja se on kohdannut useita vastoinkäymisiä niin lainsäädännöllisesti kuin verotuksellisestikin.
Keski-Euroopassa yleistynyt kestikievariperinne eli meillä vaatimattomammin, ja harvan asutuksen ja köyhyyden takia ravintoloita alettiin perustamaan kaupunkeihin kunnolla vasta 1800-luvulla.
Ravintoloiden ja niitä pyörittävien koulutettujen ammattilaisten lyhyen kukoistuskauden jälkeen raittiusliike, verotus, ensimmäinen maailmansota ja sitä seurannut sisällissota ajoivat ravintolat ahdinkoon. Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki käytännössä pyyhkäisi monet ravintolat Suomen kartalta.
Kieltolain aikaan salakapakoissa työskentelivät nuoret, kouluttamattomat naiset, jotka myivät lisätienestiksi seksipalveluita. Niiltä ajoilta kumpuaa ravintola-alan huono maine, jota media, poliittiset päättäjät ja joskus kuluttajatkin pitävät valitettavasti edelleen yllä.
Sadan vuoden takaisen mainehaitan ja siihen liittyvän anniskelun luvanvaraisuuden vuoksi ravintola-ala on ollut raskaasti säädeltyä ja verotettua. Samalla ravintola-alaa pidetään hoiva-alan tavoin kutsumusammattina, jolloin palkalla ja arvostuksella ei muka olisi niin väliä.
Onneksi itse työ antaa paljon. Jopa 96 prosenttia työntekijöistä kokee, että asiakaskokemusten tarjoaminen työssä on palkitsevaa, ja 64 prosenttia suosittelisi alaa muillekin.
Ravintola-alalla työskentelevien mielestä media kirjoittaa alasta negatiiviseen sävyyn, mutta siinä voi nähdä jotain hyvääkin. Ravintola-ala kiinnostaa paljon enemmän kuin moni muu ala, joten siitä kirjoitetaan enemmän – hyvässä tai pahassa.
Ravintola-alan pitäisi olla tärkeä suomalaisille nimenomaan positiivisessa mielessä. Se on osa kulttuuriamme ja tärkeä yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Ravintola-alalla olisikin paljon positiivista kerrottavaa, ja 87 prosenttia meistä ajattelee, että ravintola-alan hyvistä puolista pitäisi kertoa enemmän julkisuudessa.
Mediaan emme voi vaikuttaa muuten kuin omalla viestinnällämme, joten nyt röyhistetään rintaa kunnolla, karistetaan perinteinen vaatimattomuus ja puhutaan positiivisia, kehutaan itseämme ja jopa liioitellaan. Kerrotaan jokainen onnistuminen isona!
*Ravintolabarometri 2025. Wihuri Metro-tukku, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu & MaRa ry.
