Atlantis Pasila
Atlantis Pasila -sarjan käsikirjoittajalle Anna Brotkinille ruoka on tärkeä osa elämää. Sarjan nimikkobaarin tiskin takana Jasir Osmanin esittämä Kauri. KUVAT Mitro Härkönen, Jaakko Kahilaniemi

Atlantis Pasila -sarjan baarilla on selkeät esikuvat Helsingissä – käsikirjoittaja Anna Brotkin rakastaa ravintoloita

Fiktiivinen Atlantis-baari on ollut käsikirjoittaja Anna Brotkinille tapa toteuttaa haavetta omasta ravintolasta.

“Jos en olisi käsikirjoittaja, haluaisin pyörittää baaria, ravintolaa, kahvilaa tai leipomoa (tai ehkä jotain missä yhdistyy nämä kaikki). Rakastan ruoanlaittoa ja ruokaestetiikkaa.”

Näin kirjoitti Anna Brotkin Instagram-julkaisussaan maaliskuussa. Palkitun Aikuiset-sarjan käsikirjoittajan uusin tv-sarja Atlantis Pasila sai ensi-iltansa tammikuun lopussa Ylellä. Sarjan keskeinen tapahtumapaikka on baari ja ravintola Atlantis, jonka konseptin, menun ja ruoka- ja juomafilosofian suunnitteli Brotkin yhdessä lavastussuunnittelija Antti Grundsténin kanssa.

Fiktiivisen ravintolan suunnittelu oli käsikirjoittajalle tapa toteuttaa haavetta omasta ravintolasta. 

“Kun tekee tuollaiseen sarjaan baaria, voi tavallaan ohittaa kaiken sellaisen kannattavuuden miettimisen ja tylsien asioiden tekemisen.”

Ruoka on kiinnostanut Brotkinia aina, ja kuvitteellista ravintolaa hän kertoo pyörittäneensä jo lapsena isoisänsä luona.

Hänelle iso osa Atlantiksen suunnittelusta liittyi estetiikkaan. Suurimpina inspiraatioina toimivat Helsingin Vallilassa sijaitseva viinibaari Petiit ja hiljattain Kurvista Kallioon muuttanut The Firm.

“Niissä on molemmissa vähän samanlainen meininki. Tunnelma on rento, mutta kaikki on mietittyä.”

Ensin syntyi ajatus siitä, että sarja voisi sijoittua baariin ja kertoa sen työntekijöistä. Brotkin halusi tehdä ensemble-sarjan, jossa keskitytään yhden päähenkilön sijasta ryhmään. Baariin oli siksi käytännöllistä lisätä ruokatuote.

“Keittiön myötä siihen baarilokaatioon tulee yksi tila lisää mihin voi kirjoittaa kohtauksia. En sinänsä halunnut kirjoittaa ravintolasta vaan nimenomaan baarista, mutta jos siellä ei olisi ollut keittiötä, mahdollisuudet draaman kirjoittamiseen olisivat olleet rajalliset.”

Sarjassa Atlantiksen keittiössä valmistettiin aina yhtä annosta päivää kohden. Fiktiivisen ravintolan konseptiin vaikuttivat myös hahmojen luonteenpiirteet. Esimerkiksi sarjassa baarin omistaja Riku (Pyry Nikkilä) on Brotkinin mukaan hyvin rajoittunut ihminen, ja se näkyi ravintolan toimintatavoissa. 

“Ajattelin, että Riku on ihminen, joka esimerkiksi vihaa jaettavia pikkuannoksia ja alkuruokia ja jälkiruokia. Hän haluaa, että tarjolla on yksinkertaisia asioita ja mahdollisimman vähän. Ei mitään monimutkaista tai hienostelevaa, vaikka samaan aikaan hän on itse vähän hienostelija ja snobi.”

Atlantiksen ruoka- ja juomafilosofia syntyi hahmojen kautta. Mutta jos Brotkinilla olisi oma ravintola tai baari, olisi sen linja hänen mukaansa hyvin samankaltainen kuin Atlantiksessa. 

Paikan omistajan Rikun lisäksi keittiön puolella vaikutti Anni (Sofia Smeds). Brotkin sanoo Annin olevan pikkutarkka ihminen, joka on kunnianhimoisempi kuin mitä ravintola antaa myöden. Brotkin ajattelee Annin olevan henkilö, joka harrastelee  pikkelöintiä ja fermentointia, ja näiden omien projektien avulla pyrkii ikään kuin nostamaan ravintolan tasoa. 

Taustalla vaikuttavat vallalla olevat ravintolatrendit. Brotkin sanoo käyvänsä ravintoloissa paljon. 

“Silloin kun kirjoitin tätä sarjaa, tuntui että jokaisessa Helsingin fine dining -ravintolassa ja kaikissa uusissa paikoissa oli jotain suolakurkkuja ja retiisejä ja kaikkea pikkelöityä ja fermentoitua.”

Nyt trendi on Brotkinin mukaan jo väistymässä. Ajankohtaisten ja trendikkäiden asioiden mukaan ottaminen on Brotkinille tarkoituksenmukainen tapa rakentaa ajankuvaa. 

Käsikirjoittaja rekvisiittakokkina

Sarjan kuvauksissa Brotkin pääsi itse toimimaan rekvisiittakokkina. Kuvauspaikan keittiö ei ollut aito toimiva ravintolakeittiö, ja siksi osan ruoista Brotkin valmisti kotonaan ja toi mukanaan kuvauspaikalle. Ruoalla oli Atlantis Pasilassa Brotkinin mukaan kuitenkin enemmän statistin rooli. 

“Jos jossain jaksossa siellä taululla lukee, että sinä päivänä tarjolla on clam chowderia, niin silloin ihmisten lautasilla ei sitten ole jotain ranskalaisia.”

Kun ranskalaisia sitten tarvittiin, ne jouduttiin puutteellisen keittiön vuoksi hakemaan McDonald’sista.

Menu koostui monesta sellaisesta annoksesta, jota Brotkin itse rakastaa. Listalla näkyi esimerkiksi simpukoita ja erilaisia pastoja. 

Kaikki Atlantiksen annokset olivat oikeasti vegaanisia, sillä suurin osa sarjan näyttelijöistä syö vegaanisesti. KUVA Mitro Härkönen

Entä baarin juomapuoli?

“No se on ehkä vähän niin kuin pöllitty sieltä Petiitistä”, Brotkin vastaa. 

Fiktiivisen Atlantiksen juomafilosofiaan kuuluu omistaja Rikun itse maahantuomia viinejä ja ehkä kolme hanaolutta jotka vaihtelevat sesonkien mukaan, Brotkin kuvailee. 

“Rikuhan siinä ensimmäisessä jaksossa mainitsee, että tämähän ei ole mikään vitun speakeasy, ei täällä myydä mitään drinkkejä. Ehkä joskus voi saada jotain Gin Tonicia. Mutta hän tavallaan vetää sitä omaa linjaansa myös juomien suhteen.”

Baarin juomalasit suunnitteli sarjan lavastaja Antti Grundstén, ja lasit puhalsivat Nuutajärven lasinpuhaltajaopiskelijat. Baarissa nähdyt lautaset ovat Emilie Tuumisen käsialaa. Astiat ovat sarjaa varten suunniteltuja ja tehtyjä. 

“Riku on ehkä sellainen tyyppi, että hän ei halua että kenenkään muun baarissa on juuri samoja laseja kuin hänellä”, Brotkin kertoo. 

Ravintola-ammattilainen koulutti

Inspiraation lähteenä ollut viinibaari Petiit oli myös konkreettisesti osa sarjaa. Brotkin sanoo kirjoittaneensa sarjaa usein Petiitistä käsin ja konsultoinut paikan omistajia ja työntekijöitä esimerkiksi käytettävistä termeistä tai tietyistä kohtauksista. 

Petiitin ravintolapäällikkö Julius Saari piti näyttelijöille baarikoulutuksen ennen kuvauksia. 

“Hän näytti meidän näyttelijöillemme miten bisseä kaadetaan, miten viinipullo avataan, miten rättiä pidetään kädessä ja miten baarissa työskennellään”, Brotkin kertoo. 

Vaikka oikeaa omaa baaria tai ravintolaa Brotkinille ei välttämättä koskaan tule, on fiktiivisen ravintolan luominen ollut hänelle tapa toteuttaa tätä haavetta. Syy siihen, miksi koko sarja tehtiin, löytyy Brotkinin mukaan helsinkiläisistä ravintoloista. 

“Helsingissä on tosi paljon ihania ravintoloita, ja tämä sarja on pieni kunnianosoitus niille. Toivottavasti.”

Kun käsikirjoitus oli purettu osiin ja selvitetty mitä ruokia milloinkin tarvitaan, kokkasi Brotkin itse annoksia kotonaan ja toi ne kuvauksiin. KUVA Mitro Härkönen

Brotkinille ravintolat ja baarit ovat oman kodin jatkeita, toisia olohuoneita. Hän kertoo tutustuneensa baareissa ihmisiin ja paikkojen yrittäjiin ja saanut sitä kautta ystäviäkin. Brotkin sanoo ravintoloiden ja baarien olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia tekijöitä ja osa sosiaalista elämää. 

“Nämä paikat luovat kaupunkikulttuuria. Sillä on iso merkitys, millaisia paikkoja meillä on.”

Tällä hetkellä Brotkinin unelma omasta paikasta olisi kesällä kuukauden pituinen pop up, jossa yhdistyisivät leipomo ja viinibaari. 

“Ehkä minun pitää joskus toteuttaa tämä oikeasti”, Brotkin sanoo. 

Atlantis Pasilan jaksot löytyvät Yle Areenasta.

Lue myös: Huippukokki Ilkka Isotalo pyörittää nyt kansanravintolaa – ”Vastaavia paikkoja on Suomessa tosi vähän”

Lue myös: Testaa liikeideaasi pienellä riskillä – vinkit pop up -ravintolan perustamiseen