Ripaus kurkumaa -ruokablogista ja samannimisestä kirjasta tunnettu Gelawej Viyan on huolissaan ihmisten yhteiskunnallisesta jakautumisesta saman- tai erimielisten poteroihin.
Hän käyttää esimerkkinä sosiaalisen median videoita, joissa korostetaan stereotyyppejä, vastakkainasetteluja ja kärjistyksiä.
”Sosiaalisessa mediassa tulee jatkuvasti vastaan sisältöä, jossa ihmisryhmiä asetetaan vastakkain. Esimerkiksi naiset ja miehet, eri sukupolvet tai eri poliittisia näkemyksiä edustavat ihmiset esitetään helposti tietynlaisina”, hän toteaa Avecmedialle.
Viyan tunnetaan ruokavaikuttajana, mutta hänen päätyönsä on järjestöalalla osallisuuden ja yhdenvertaisuuden asiantuntijana.
”Polarisaatio on yksi nykymaailman suurimmista ongelmista. Näen yhä enemmän kehitystä, jossa ihmiset asetetaan vastakkain ja ryhmät eriytyvät toisistaan. Eri mieltä saa ja pitääkin olla, mutta demokratia tarvitsee rinnalle myös dialogia, kuuntelemista ja halua ymmärtää toista ihmistä.”
Tuumasta toimeen. Sunnuntaina Viyan järjesti Helsingissä Kohtaamispöytä-nimisen brunssitapahtuman.
Lyypekinlaiturille Kauppatorin tuntumaan juhlatelttaan katetut pitkät ruokapöydät varattiin nopeasti täyteen. Markkinoinnissa Viyan hyödynsi pyörittämäänsä Ripaus kurkumaa -ruokablogia, jolla on Instagramissa yli 14 000 seuraajaa.
Lyypekinlaiturista puuhataan uutta aktiivista tapahtumapaikkaa, joten kaupunki luovutti Breakfestival-tapahtumaviikon tarpeisiin pystytetyn teltan päiväksi Viyanin käyttöön maksutta.
Kaiken muun hän sai hoidettavakseen itse. Alkoi haaliminen: pöytäliinat tuolta, haarukat ja veitset täältä. Apua hän sai Naze-äidiltään ja lähipiiristään.
Instagramissa Viyan sai lisäksi vinkin, jonka perusteella hän laittoi viestiä Maija Kyyröselle. Asunnottomien yössä kahteen otteeseen hyväntekeväisyyskeittiötä pyörittänyt Kyyrönen saapui auttamaan brunssikattauksen toteuttamisessa, vaikka alla oli pitkä työviikko.
Viyan itse valmisteli brunssikattausta yötä myöten. Esimerkiksi tuorepuurot ja mehut valmistettiin itse ja tarjoiltiin jokaiselle asiakkaalle erikseen.
”En tykkää buffakulttuurista, vaikka buffeteissakin on toki eroja. Niistä tulee usein ähky ja turvonnut olo. On ihan eri asia, kun ruoka tuodaan lautasella.”
Viyan laskee upottaneensa projektiin pitkälle toistasataa työtuntia suunnitteluineen, valmisteluineen ja toteuttamisineen. Brunssin hinnaksi hän asetti 29 euroa. Alle kolmenkymmenen asiakaspaikan kattauksella ei ollut tarkoituskaan jäädä rahallisesti plussan puolelle, vaan toteuttaa elämys ja mahdollisuus kohtaamiseen.
Kurditaustaiselle Viyanille vieraanvaraisuus on myös tapa itsensä toteuttamiseen. Hän on järjestänyt kokkauskursseja ja kutsunut tuntemattomia kotiinsa syömään.
”Missä päin maailmaa tahansa koputatkaan kurdin oveen ja kerrot olevasi nälkäinen, niin sinut kutsutaan sisään ja tarjotaan ruokaa. Voi kuulostaa että liioittelen, mutta näin se vain on.”
Keskustelu soljui teltassa luontevasti ja kohtaamisia syntyi.
”Yksi kohtaamispöytä ei ratkaise syvään juurtunutta ongelmaa”, Viyan viittaa ihmisten väliseen kuplautumiseen. ”Mutta uskon siihen, että jokainen meistä voi omalla tavallaan rakentaa enemmän yhteyttä ympärilleen.”
Jo etukäteen oli tiedossa, ettei kuplarajoja välttämättä tällä tapahtumalla sinänsä vielä järisyttävästi rikota. Kaikki varaukset tulivat Viyanin blogin kautta. Osallistujakunta oli silmämääräisesti hyvin naisvaltaista.
”Tällaisia tapahtumia ei ole vielä järjestetty kovin paljon, joten on vaikea sanoa, millaisia ihmisiä ne tavoittavat. Itse toivoisin, että saman pöydän ääreen löytäisi ihmisiä mahdollisimman erilaisista taustoista”, Viyan aprikoi.
”Ruokakurssien kautta olen huomannut, että saman pöydän ääreen päätyy ihmisiä hyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista. Keskustelujen kautta huomaa usein, kuinka erilaisista todellisuuksista ihmiset tulevat.”
Lue myös: Jenni Häyrisen ruokaklubi yhdistää tuntemattomat samaan ravintolapöytään ja Whatsapp-ryhmään
Lue myös: Kannattaako ravintoloiden ja somevaikuttajien yhteistyö? Näin vaikuttajamarkkinointi toimii
