Miten rohkeutta mitataan?
Elämystyössä rohkeana voi näyttäytyä henkilö, joka laittaa lavalla itsensä näkyvimmin likoon suurimman yleisön edessä. Rohkea on myös tuottaja, joka sanoo ”mä hoidan” ja miettii sen jälkeen sekunneissa, miten.
Rohkea esihenkilö ei todennäköisesti tee näistä kumpaakaan.
Mitä hän sitten tekee? Rohkea esihenkilö sanoo esimerkiksi entistä useammin ”en tiedä” ilman epävarmuuden klangia.
Koska muutoksesta on tullut työelämän normaali olotila, se ohjaa myös johtajuutta uuteen suuntaan – enää ei puhuta muutosjohtamisesta vaan muutoksessa johtamisesta. Rohkea, moderni esihenkilö johtaa sekä itseään että tiimiään vakain ottein huolimatta siitä, että hänellä on vastauksia kysymyksiin aiempaa harvemmin.
Esihenkilön ei tarvitse tietää tai osata kaikkea.
Elämysalojen esihenkilötyöhön erikoistunut Mikko Hokkanen kertoo kuitenkin tunnistavansa edelleen sellaista ajattelua, että esihenkilöllä tulisi olla vastaukset kaikkeen. Näin saattavat joskus ajatella esimerkiksi esihenkilöuraansa aloittelevat tuoreet esihenkilöt.
Hokkanen rohkaisee tällöin pysähtymään, tunnistamaan omat rajansa ja antamaan muille rohkeasti vastuuta ja tilaa onnistua. Lisää Mikko Hokkasen oppeja voit lukea tästä jutusta.
Esihenkilön on helppo olla hyvä, kun asiat sujuvat ja kaikilla on kivaa. Rohkea hän on silloin, kun valitsee olla olematta kiva. Elämysalalla 80 hengen tiimiä johtava Suvi Ristiluoma muistuttaa, että johtajuus mitataan juuri haastavissa tilanteissa.
Vaikeissa tilanteissa katseet kääntyvät esihenkilöön, ja oikeudenmukaisuutta on vaalittava, vaikka se pakottaisi esihenkilön ikävään valoon.
Tällöin rohkea esihenkilö ennakoi. Hän on ymmärtänyt, että vaikeita keskusteluja ei kannata siirtää eteenpäin, sillä odotellessa pieni pulma kerää ympärilleen väärinymmärryksiä ja kärpäsestä kasvaa helposti härkänen.
Rohkean esihenkilön kärpäslätkästä löytyy enemmän pikkukärpäsiä kuin härkäsiä.
Lue myös: 5 askelta parempaan johtajuuteen ravintola-alalla – oletko pomona tahaton sammuttaja?
