Euroopan unionin alueella valmistettuja ruisviskejä ei saa jatkossa myydä ruisviskin nimellä.
Syynä on EU:n ja Kanadan välinen sopimus viinien ja väkevien alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta.
Sopimuksessa EU sai yksinoikeuden esimerkiksi samppanja-, konjakki- ja ouzo-termien käyttöön. Kanadalle puolestaan myönnettiin yksinoikeus englanninkielisen Rye Whisky- ja ranskankielisen Whisky de Seigle -termin käyttöön.
Sopimus tehtiin jo vuonna 2003, mutta sen noudattamista ei ole tähän saakka valvottu tarkasti.
Suomalaiset Kyrö Distillery ja Helsinki Distilling Company aloittivat ruisviskin tuotannon 2014, eikä asia ole noussut kummallekaan tislaamolle esiin.
”Tämä tuli täytenä yllätyksenä. Ei tullut mieleen, että tällainen olisi edes mahdollista,” Master Distiller Kalle Valkonen toteaa Kyrö Distilleryn tiedotteessa.
Kyrön mukaan EU-komissiolta saapui tammikuussa ohjeistus Rye Whisky -termin käyttämisen lopettamiseksi.
”Perustimme Kyrö Distilleryn vuonna 2014 ajatuksella tehdä single malt -ruisviskiä”, Kyrö Distilleryn perustaja Mikko Koskinen kertoo.
”Vuonna 2019 EU:n alkoholilainsäädännön uudistuksessa termi ”single malt” varattiin ohrasta valmistetuille väkeville alkoholijuomille, ja nyt selvisi, että emme voi kutsua ruisviskiämme Rye Whiskyksi, kuten tuottajat EU:n ulkopuolella voivat. Se on kuin tekisi ekstra-neitsytoliiviöljyä, ja yhtäkkiä ei pystyisi kutsumaan tuotetta extra-neitsytoliiviöljyksi. Eikä edes oliiviöljyksi”, Koskinen jatkaa.
Kyrön viskipullojen sisältö pysyy entisellään, mutta etiketit muuttuvat kaikilla yrityksen kolmellakymmenellä markkina-alueella.
”Meille on tärkeää, että kuluttajat saavat tietää etikettiuudistuksemme syistä. Emme halua kenenkään kuvittelevan, että viskimme on muuttunut, vaikka etikettejä on nyt ollut pakko muuttaa”, Koskinen kertoo.
Etiketeissä viski (whisky) ja ruis (rye) mainitaan jatkossakin, mutta kyseisiä sanoja ei sopimuksen mukaan saa asettaa samalle riville.
Kyrön ruisviskin uusi määritelmä on Whisky Born in a Sauna. Maininta rukiista on sijoitettu muualle etikettiin.
”On erikoista, että kokonainen viskikategoria voidaan luovuttaa kauppasopimuksella. Päätös ei palvele eurooppalaisia kuluttajia, sillä sopimuksen mukaan kanadalaisessa ruisviskissä ei tarvitse käyttää ruista. Samaan aikaan emme voi kutsua 100-prosenttisesti rukiista tehtyä viskiä rye whiskyksi”, Koskinen ihmettelee.
Kyrö kertoo ruisviskin valmistajien toivovan EU:lta nopeita ratkaisuja, jotta termi Rye Whisky tunnustettaisiin kategoriaksi Euroopassa ja sitä valmistettaessa olisi käytettävä yli 51 prosenttia ruista.
Pohjoismaissa käynnistyi pari vuotta sitten hanke, jonka päätavoite on saada pohjoismaiselle viskille EU:n alkuperämerkintäsuoja (GI).
Tämä muuttaisi pohjoismaisen viskin asemaa maailmanmarkkinoilla ja tekisi siitä yksittäisen maan nimissä markkinoitavaa viskiä merkityksellisempää.
Viskimaailmassa vain Skotlantia, Irlantia, Yhdysvaltoja, Japania ja Kanadaa pidetään omina maantieteellisinä alueinaan, kun kaikki muut tuotantoalueet luokitellaan yleensä World Whiskies -luokkaan.
