Tampereen Kauppahallissa viime vuoden lopulla avattu lounasravintola Mummola tekee tutulta maistuvia ruokia, joita ei enää välttämättä löydy ravintoloiden listoiltakaan: palapaistia, kaalilaatikkoa, lihapullia ja muusia, kalakeittoa, läskisoosia sekä borssikeittoa.
Kokonaisuuden kruunaa ympäristö – sisustus ja iskelmämusiikki virittävät kaikki aistit menneiden muisteluun.
Ravintola Mummola on osa Nygrenien perheyritystä. Sisaruskolmikko Valtteri, Vera ja Verneri Nygrenin isoisä aloitti kauppahallissa kalakaupan 1970-luvulla, ja nykyisessä muodossaan Nygrenin kalakauppa on toiminut hallissa lähes 40 vuotta. Perheellä on siellä myös lihapuoti.
”Nelikymppissynttärit taitavat jäädä pitämättä tänä vuonna, mutta katsotaan sitten 41-vuotissynttärit ensi vuonna Raimo Helmisen kunniaksi”, Valtteri Nygren sanoo Avecmedialle tamperelaisen jääkiekkolegendan pelinumeroon 41 viitaten.
Ravintola syntyi ajatuksesta, että suomalainen kotiruoka on vaarassa jäädä vähitellen muiden ruokailmiöiden varjoon.
Nygrenin mukaan asiakkaat ovat löytäneet paikan hyvin, ja pöydissä istuu sekä vanhempaa väkeä että nuorempia aikuisia.
”Sushibuffetit, aasialaiset keittiöt ja fuusiokonseptit ovat tulleet tutuiksi, mutta välillä tekee mieli jotakin yksinkertaista ja täyttävää – kunnon ruokaa, jonka tietää ennakolta.”
Turistitkin kiinnostuivat
Mummolan lounaslistalla on aina samaa ruokaa parina päivänä peräkkäin. Tavoitteena ei ole keksiä kotiruokaa uudelleen, vaan tehdä se niin kuin se tehtiin ennenkin: alusta asti itse ja ilman oikoteitä.
”Ei ole salaisuuksia. Valitaan ruokia, joita ihmiset ovat toivoneet ja joita itsekin muistetaan. Tehdään hyvin perinteisellä linjalla.”
Lounaan hinta liikkuu 13–15 euron paikkeilla. Hintaan kuuluvat juomat, kuten vesi, mehu, maito ja kotikalja, sekä itse leivottu leipä tai näkkäri. Lisääkin saa pyytää.
”Lakki kourassa kun tulee, niin santsata saa”, Nygren naurahtaa.
Erityisesti lihapullat, perunamuusi ja ruskea kastike ovat nousseet vakiotuotteiksi. Ne vetoavat myös matkailijoihin, joille annos tarjoaa helposti lähestyttävän maistiaisen suomalaisesta kotiruoasta.
Listalla on nähty myös läskisoosia ja borssikeittoa – ruokia, joita ei Nygrenin mukaan enää kovin monesta paikasta löydy.
Mummola on panostanut myös ulkomaisiin asiakkaisiin. Kauppahalli houkuttelee turisteja, ja esimerkiksi japaniksi tehdyt ruokalistat ja pienet esitteet ovat olleet käytössä.
Suomalaisten arjen klassikoissa on vetovoimaa myös ihmisille, joilla ei ole niihin omakohtaista makumuistoa.
Nygrenien vahvuus on siinä, että raaka-aineisiin on suora yhteys. Kalat ja lihat tulevat omasta kaupasta. Ruoat tehdään itse.
”Jokainen ruoka lähtee ihan alusta. Emme ole halunneet tinkiä siitä.”
Reseptiä ei kuitenkaan tarvitse tehdä yhdelle muotille. Tarjolla on esimerkiksi gluteenittomia vaihtoehtoja, mutta perusajatus pysyy: ruoan ei pidä muuttua tunnistamattomaksi.
Tampereella on havaittavissa laajempaakin suomalaiskansallista gastronomista värinää.
Anu ja Sami Lappalaisen syyskuussa Kyttälään avaaman Gastropub Fennon listalta löytyy muun muassa karjalanpaistia ja -piirakoita sekä sahtia.
Suomeen tulevat ulkomaalaisturistitkin viedään usein syömään ravintolaan, joka tarjoaa muuta kuin suomalaista ruokaa, Sami Lappalainen sanoi Tamperelaisen haastattelussa alkusyksystä.
”Nyt tuntuu siltä, että uudet sukupolvet ovat innoissaan siitä, kun kotimaalla on ruokaperinteitä. Ehkä suomalaisen ruoan laajempi arvostus on alkanut, sanoo Lappalainen ja lisää, että Gastropub Fennossa suomalaisuus ei tarkoita vain suomalaisia raaka-aineita vaan myös tapaa tehdä suomalaisittain.
Gastropub Fenno toimii Tuomiokirkonkadun ja Otavalankadun kulmassa. Tilassa lopetti hiljattain ravintola Ruuben.
Lue myös: Uuden ravintolan avaava Hans Välimäki on innoissaan paluusta Tampereelle – luvassa iso remontti
Lue myös: Maistoimme possun aivoja helsinkiläisessä bistrossa – kuvat eivät sovi herkimmille
Lue myös: Tampereelle rakennetaan saunaravintola – sijoittajina vanhoja wolttilaisia ja jääkiekkoilija
