Työ ravintolassa on fyysisesti kuormittavaa ja äkkiseltään voisi luulla, että se riittää liikunnaksi itsessään. Baariammattilaisesta personal traineriksi siirtynyt Kei Miyagi kuitenkin muistuttaa, että työn rasitus kohdistuu vain tiettyihin kehon osiin ja työergonomiassa on usein parantamisen varaa.
”Joudutaan tekemään pitkiä vuoroja huonoissa asennoissa. Ihmiskeho on luotu liikkumaan, ja ravintolatyössä se liike on yksipuolista”, Miyagi sanoo.
Istumatyö lienee ihmiselle huonoin vaihtoehto, mutta sitä tekevät usein tiedostavat työpäivän aikaisen liikkumattomuuden ja voivat paikata tilannetta vapaa-ajalla. Ravintolassa asetelma on toisenlainen.
”Ravintola-ala koetaan fyysisenä, eikä samalla tavalla ole energiaa lähteä liikkeelle ennen tai jälkeen työn.”
Työeläkevakuutusyhtiö Varman mukaan palvelualalla yleisin syy sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeeseen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työn kuormitustekijöitä alalla ovat esimerkiksi hankalat työasennot, käsin tehtävät nostot ja siirrot sekä seisomatyö. Myös ilta- ja yötyö voivat lisätä kuormitusta.
Hankalat työasennot kuormittavat kehoa
Miyagi muistuttaa, että erityisesti baarimestarit ja kokit joutuvat työskentelemään selkä kumarassa, kädet koholla ja omaa työpistettä alaspäin katsoen.
”Ollaan niska huonossa asennossa tai kannetaan raskaita esineitä. Useimmiten asiat tapahtuvat toistuvilla liikeradoilla, jotka ovat aika suppeita.”
Toistuvat suppeat liikeradat ovat omiaan rapauttamaan tuki- ja liikuntaelimiä, varsinkin jos lihaksisto ei ole kunnossa. Miyagin mukaan olisikin tärkeää huolehtia keskivartalon kannatuksesta ja alaraajan lihasten kunnosta.
”Se auttaa kannattelemaan kehoa paremmin, kun kannattelu on lihasten eikä rangan varassa.”
Lisäksi kehonhuollosta kannattaa pitää kiinni. Venyttely ja liikkuvuusharjoittelu estävät jäykkyyttä.
Valitse laji, josta pidät
Miyagi itse on harrastanut liikuntaa ja kilpaurheilua lapsuudesta asti. Baariuransa aikana hän huomasi työn hankaloittavan joukkuelajien harrastamista ja ryhmässä liikkumista.
”Se osoittautui mahdottomaksi aikataulujen takia, kun treenit ovat arki-iltaisin.”
Joukkueurheilu vaihtui omatoimiseen saliharjoitteluun, maantiepyöräilyyn ja juoksuun. Jos liikkuminen ei ole vielä osa omaa arkea, mutta tavoitteena olisi tehdä siihen muutos, kehottaa Miyagi kaivelemaan menneisyyttä.
”Mieti, mitkä lajit ovat olleen joskus aikoinaan mieleisiä. Mitään itselle vastenmielistä ei ole kiva alkaa harrastamaan.”
Kaikilla ei kuitenkaan ole lapsuudesta rakasta lajia – tai ehkä taustalla kummittelee koululiikuntatrauma. Oman liikuntatyylin voi löytää myös boksin ulkopuolelta.
”Raflaihmisillä löytyy usein luovuutta ja intohimoa, ja sitä energiaa voi suunnata urheilun pariin ja kokeilla eri lajeja.”
Ihan reippaalla kävelylläkin pääsee jo alkuun. Ja jos kropassa on työstä johtuvia jumeja ja rasituksia, on hyvä ensimmäisenä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Myös personal trainer voi auttaa löytämään oikean tien itselle sopivan treenaamisen pariin.
Yhdessä liikkuminen antaa virtaa
Miyagille ravintola-ala on sydämen asia, ja siksi hän vetää alalle suunnattua liikuntaryhmää Helsingissä.
”Raflaihmiset ovat minulle tosi rakkaita, mutta huomaan alalla pieniä ongelmia. Liikkumattomuus on aika isossakin roolissa, ja terveydellisiä seikkoja sivuutetaan. Toisaalta tämä porukka puhaltaa aina yhteen hiileen ja rakastaa viettää myös vapaa-aikaa yhdessä. Halusin suunnata sitä yhdessäoloa liikunnan pariin.”
Miksi yhdessä liikkuminen sitten on niin hyvä tapa treenata? Miyagin mukaan ennalta sovittuja tapaamisia on vaikeampi perua hetken mielijohteesta. Kaverin kanssa treenatessa voi samalla vaihtaa kuulumisia, ja treenin onnistumiset saa jaettua.
”Se on mukavan sosiaalista tekemistä.”
Baariammattilaiselle Miyagi suosittelee treenimuodoksi kuntosaliharjoittelua, jossa pystyy harjoittamaan koko kroppaa. Raskaammat treenit kannattaa painottaa alkuviikolle, kun työkuorma on pienempi. Ennen pitkää ja kiireistä serviisiä on syytä pitää treenivapaata tai keskittyä kehonhuoltoon.
”Pidempi kävelylenkki voi virkistää mieltä ja valmistaa koitokseen. Suoraan sängystä ei kannata serviisiin lähteä.”
5 täsmäliikettä baariammattilaiselle
- maastaveto
- kyykky
- penkki
- rinnalleveto
- selän lihaksia vahvistavat liikkeet
Kuuntele kehoasi
Mikä sitten on riittävä määrä treeniä baariammattilaiselle? Miyagin mukaan on tärkeä kuunnella omaa kehoa ja miettiä tavoitteitaan.
”Kerta viikkoon on enemmän kuin nolla kertaa. Ja jos pari kolme kertaa viikossa tekee, niin sillä pääsee tosi hyvään starttiin.”
Kun treenaamisen kanssa on järjestelmällinen ja tietää mitä on menossa tekemään, ei salilla kulu ylimääräistä aikaa.
”Harvemmin treeniä kuntosalilla kannattaa venyttää lämmittelyineen yli tuntiin.”
Työyöstä palaudutaan parhaiten hyvillä yöunilla. Serviisin jälkeen saattaa kuitenkin käydä ylikierroksilla, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Yksikin alkoholiannos vaikuttaa unen laatuun, ja rentoutuskeinoja kannattaakin etsiä muualta.
”Houkutuksillekin saa olla altis, mutta älä tee sitä joka serviisin jälkeen. Vaikka hörpyn jälkeen nukkuu kahdeksan tuntia, yöuni ei välttämättä ole laadukasta.”
Miyagi pyrkii itse rauhoittumaan serviisin jälkeen syömällä kevyesti ja istumalla lehden tai kirjan ääreen. Kehosta huolehtiminen kannattaa. Miyagi toivoisi, että ravintola-ala nähtäisiin entistä useammin lyhyen elämänvaiheen sijaan työnä, jota voidaan tehdä läpi elämän.
”Haluan, että ihmiset tällä alalla voivat hyvin ja heillä on energiaa tehdä sitä työtä.”
Älä sabotoi treeniäsi
SYÖ SÄÄNNÖLLISESTI
Älä vedä jättiateriaa serviisin jälkeen ja ole koko loppupäivän syömättä, vaan ruokaile säännöllisesti, niin treenikin kulkee paremmin.
PYYDÄ JEESIÄ
Jos kuntosalitreenaaminen ei ole tuttua, nykäise ammattilaista hihasta, kysy laitteiden toiminnasta ja varmista, teetkö liikkeen oikein.
ÄLÄ IKINÄ TREENAA KRAPULASSA
Krapulassa urheilu on pahinta, mitä ihminen voi keholleen tehdä, ja seurauksena voi olla sydänlihastulehdus tai jopa hengenlähtö.
Työasennot kuntoon
PRIKAN KANTAMINEN
Jos prikkaa kantaa huolimattomasti, rikkoo ranteensa ja aiheuttaa jännetuppitulehduksen. Prikka kannattaa asettaa tasaisesti nojaamaan sekä kämmeneen että käsivarteen. Näin paino jakautuu tasaisemmin ja rasitus on pienempi.
NOSTAMINEN
Olutkegien ja painavien laatikoiden nostaminen lähtee aina jaloista, eikä selkä saisi olla nostaessa pyöreänä. Vaikka lähtöasento tuntuu tyhmältä, säästetään sillä selkää rasitukselta. Jos esine on liian raskas, kannattaa pyytää apua.
RAVISTAMINEN
Ravistaessa liike lähtee koko kropasta, ja olkapäiden kannattaa antaa liikkua vapaasti. Jos ravistamiseen käyttää pelkkiä käsiä tai ravistaa shaker hartialinjan yläpuolella, jumiutuu lopulta niska. Aina samalla puolella ravistaminen taas kuormittaa kehoa toispuoleisesti. Puolen vaihtelu tai kaksipuoleinen työskentely vaatii motoriikkaharjoittelua mutta auttaa pitkällä tähtäimellä.
Lähde: Auli Airila, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Helsinki: Palveluala ja työkyky – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan kaupan alalle sekä majoitus- ja ravitsemisalalle.
