Juttu on osa Aromin Tiskillä-sarjaa, jossa julkisuuden henkilöt kertovat kokemuksiaan ja näkemyksiään ravintoloista ja asiakaspalvelusta. Vuorossa on näyttelijä Tommi Korpela.
Näyttelijä Tommi Korpelalla on edessään kaksi odotettua ensi-iltaa, kun joulukuussa elokuvateattereihin tulee Paavo Westerbergin käsikirjoittama ja ohjaama Terapia, ja maaliskuussa ensi-iltansa saa Aleksi Salmenperän Isänpäivä. Vapaa-ajallaan Korpela rentoutuu kalastuksen sekä hyvän ruoan parissa.
Käytkö usein ravintoloissa?
Käymme rouvan kanssa aika usein ravintoloissa syömässä ja myös lasillisilla. Harvemmin tulee enää lähdettyä pelkästään juopottelemaan, mutta kyllä sitäkin joskus tapahtuu. Nykyään ravintoloissa käynti on kääntynyt selkeästi enemmän ruokapainotteiseksi.
Millaisissa ravintoloissa käyt?
Olen aika kaikkiruokainen ja haen vaihtelua. Toki on joitakin klassikkopaikkoja, joihin tulee mentyä tottumuksesta uudestaan ja uudestaan. Ruoan, palvelun ja tunnelman pitää olla hyvässä tasapainossa, jotta palaan uudestaan.
Minne palaat aina asiakkaaksi?
Elite on klassinen ja legendaarinen taiteilijaravintola, jossa tunnelma, palvelu ja ruoka ovat oikein hyviä. Ruoka voisi olla aavistuksen parempaakin, mutta siellä käy paljon myös tuttuja, joten tulee käytyä usein.
On paljon paikkoja, joissa voi käydä listan läpi ilman että mikään annos kyykkää. Basbas on tietysti huippu, en ole pettynyt siellä kertaakaan. Ruoka, tunnelma ja palvelu ovat hienosti balanssissa, ja silti se meininki on rennon oloista. Pobre on taas hinta–laatusuhteeltaan yksi parhaista paikoista Helsingissä. Wellamo Katajanokalla taas tarjoaa ihan oman intiimin tunnelmansa ja erittäin hyvää ruokaa.
Palvelu ja tunnelma muodostavat vähintään puolet kokemuksesta. Ravintoloissa pätee sama sääntö kuin teatterissa: kaiken täytyy toimia, jotta kokonaisuus on loistava. Siksi ravintola-ala on vaikea laji – vaatimukset ovat kovat. Suurimmalle osalle asiakkaista keskinkertainen bulkkimeininki ei kelpaa.
Mihin viet kaverisi syömään?
Jos on sellaisia kavereita, jotka eivät niin aktiivisesti harrasta ruokaravintoloita, pyrin tarjoamaan uusia elämyksiä paikoissa, joista heillä ei ole vielä kokemusta. Jos taas mennään kalaporukalla suunnittelemaan kalareissua, valitaan joku klassikkopaikka, kuten Sikala (Sea Horse), ja syödään siellä paistetut silakat ja otetaan olutta.
Millainen asiakaspalvelu sytyttää?
Tarjoilijan homma on haastavaa. Palvelun pitää olla asiantuntevaa ja samalla henkilökohtaista ja mutkatonta. Se ei saa kuitenkaan liikaa häiritä ruokailua. Siinä on tasapainottelemista, ja pitää osata lukea tilannetta ja seuruetta.
Tarjoilijan pitää myös uskaltaa nojata omaan persoonaansa. Pienissä fine dining -ravintoloissa saattaa olla jopa koomisen ärsyttävää, kun tarjoilija kertoo samat stoorit joka pöydässä, ihan kuin ne tulisivat kasetilta.
Hyvä tarjoilija pelastaa paljon. Jos ruoassa on jotain pielessä, hyvä palvelu voi kääntää kokemuksen positiiviseksi. Huippuillalliseen vaaditaan, että palvelu on ihan mintissä.
Mikä on paras ravintolamuistosi?
Alkuaikojen Demo Uudenmaankadulla oli meidän ensimmäinen fine dining -kokemuksemme vaimoni Elina Knihtilän kanssa. Alkuun oli kylmä hernekeitto, ja Ellu alkoi itkeä, kun se oli niin hyvää. Se oli aivan käsittämätöntä, että ruoka voikin olla niin hyvää.
Oletko joskus pettynyt ravintolassa?
Mitä enemmän perehtyy ruoanlaittoon ja ruokakulttuuriin, sitä tarkemmaksi siitä tulee. Ei tule mitään suuria pettymyksiä, mutta usein joku asia mättää, kuten kypsyys, suola tai maut. Ihan inhimillisiä juttuja, mutta vaatimustaso nousee harrastuksen myötä. Jos ruoasta joutuu maksamaan paljon, pettymys harmittaa enemmän.
Millaisissa baareissa viihdyt?
Baareihin pätee sama kuin ruokapaikkoihin: tunnelma ja palvelu ratkaisevat. Kaipaan parempaa baariruokaa. Töölöläinen Favela on loistava, siellä on yksinkertaista mutta laadukasta ruokaa, ja sinne tulee mentyä jo ihan ruoan takia. Listalla ei tarvitse olla paljon tuotteita, kunhan ne tehdään huolella.
Mitä toivot ravintoloilta?
Toivoisin ravintoloilta enemmän rohkeutta, persoonallisuutta ja yllättävyyttä. Ravintoloihin saisi tuoda kulttuuria, kuten pieniä esityksiä, lausuntaa ja musiikkia – elämyksiä, jotka jäävät mieleen.
Myös musiikilla on ravintolassa iso merkitys. Sekä äänenvoimakkuuden että sisällön pitää olla kunnossa. Pahin moka on soittaa loungeversioita ysäri-iskelmästä tai kasarirockista. Sitä kuulee aivan liian monessa paikassa, eikä se ole tyylikästä vaan sietämätöntä. Ymmärrän, että se on teostovapaata, mutta kyllä musiikkiinkin voisi panostaa. Kokeilkaa joskus soittaa jotain erilaista, vaikka flamencoa. Asiakkaat haluavat yllättyä.
Mitä kokeilet seuraavaksi?
Haluaisin päästä käymään ainakin Laivakoirassa, enkä ole vielä päässyt Basbas Studioonkaan. Se kiinnostaa kovasti. Kallioonkin nousee koko ajan uusia paikkoja, joista ei välttämättä edes uutisoida. Esimerkiksi Vallilan Petiit-viinibaari oli aivan huikea. Tämä on aika pieni kaupunki, mutta silti on ihanaa löytää uusia paikkoja, joista ei ole koskaan kuullutkaan.
Lue myös: Turkulaisravintolan ankka sai muusikko A. W. Yrjänän kyyneliin
Lue myös: Kokkisodan juontaja Anni Ihamäki paljastaa suosikkiravintolansa
