Tuoreimman tilaston mukaan Suomessa syödään vuodessa noin neljä kiloa kotimaista kalaa ja kahdeksan kiloa tuontikalaa asukasta kohti. Kotimaisista lajeista eniten kulutetaan kasvatettua kirjolohta, 1,5 kiloa, ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta, 2,4 kiloa. Eniten syödään Norjassa kasvatettua lohta sen hyvän saatavuuden ja edullisen hinnan vuoksi.
Norjalainen kasvatettu lohi on hyvin suosittu raaka-aine myös suomalaisissa ravintoloissa. Tarjolla on vastuullisempiakin vaihtoehtoja, kuten kotimainen kirjolohi ja nieriä.
Kalankasvatuksessa on ongelmia
Löylyn ja ravintola Tarin ravintoloitsijalle Jasper Pääkköselle kalojen vastuullinen käyttö ja kalojen suojelu on aina ollut sydämenasia. Lapsesta asti luonnossa viihtynyt Pääkkönen on puhunut julkisuudessa paljon uhanalaisten kalalajien puolesta ja muun muassa patojen haitallisuudesta.
Innokas perhokalastaja on toiminut myös kestävän kalastuksen edistäjänä ja ollut mukana lahjoittamassa varoja luonnonsuojelutyöhön. Esimerkiksi Löylyssä tarjoiltavasta lohikeittoannoksesta on jo vuosia lahjoitettu 50 senttiä WWF:lle Itämeren ja uhanalaisten vaelluskalojen suojeluun.
Pääkkösen ravintoloissa ei tarjoilla lainkaan perinteisesti kasvatettua lohta selvästä syystä. Viime vuonna pelkästään Norjassa lohenkasvattamoilla kuoli yli sata miljoonaa kalaa. Merkittävänä syynä kuolleisuuteen ovat lohiloiset, jotka leviävät helposti avoimissa, ahtaissa kalankasvatuskasseissa.
”Lohiloiset tarttuvat myös luonnonkaloihin niiden uidessa kalafarmeja täynnä olevissa vuonoissa”, Pääkkönen sanoo.
Pääkkönen kertoo kalankasvattajien pyrkineen torjumaan lohiloista suihkuttamalla vuonoihin esimerkiksi valkaisuaine vetyperoksidia sekä laskemalla lohet hetkeksi yli 30-asteiseen veteen. Kokemus on viileässä vedessä elävälle kylmäveriselle kalalle stressaava.
Pääkkösestä on selvää, ettei tällainen toiminta olisi sallittua missään muualla tuotantoeläinteollisuudessa.
”Kalaa pidetään kuitenkin merten viljana, jonka hyvinvointi ei ole samalla tavalla tärkeää kuin muiden eliöiden.”
Kalankasvatus on myös merkittävä ympäristökuormittaja. Norjan merentutkimuslaitoksen mukaan norjalaisilta lohenkasvatuslaitoksilta irtoaa vuosittain luontoon tuhansia tonneja muovijätettä ja mikromuovia. Lisäksi rehujäämät ja kalojen ulosteet vauhdittavat rehevöitymistä.
”Suurien saastelaskeumien vuoksi kalankasvattamoiden ympäristössä vesistön pohja on käytännössä kuollut. Edellä mainittuja valtavia ongelmia eivät ASC-sertifikaatit poista”, Pääkkönen sanoo.
Ei avoaltaiden lohta
Monet islantilaiset ravintoloitsijat boikotoivat avoaltaissa kasvatettua lohta. Suuntaus sai alkunsa, kun suuri norjalainen lohikasvattamo tarjosi Bocuse d’Or -kilpailun islantilaisjoukkueelle sponsorisopimusta.
”Fine dining -kokeista koostunut joukkue kieltäytyi sopimuksesta perustellen, etteivät he voi ottaa rahaa vastaan lohifarmareilta sen arveluttavien tuotantotapojen takia. Sana levisi huippukokkien keskuudessa, ja nykyisin monien islantilaisten ravintoloiden ovissa on tarra, jossa kerrotaan, ettei ravintolassa tarjota perinteisellä menetelmällä kasvatettua lohta”, Pääkkönen kertoo.
Pääkkönen toivoo, että myös Suomen ravintoloitsijat heräisivät vastuullisuusongelmaan ja alkaisivat näyttää kuluttajille tietä vastuullisemman kalankasvatuksen puolesta.
Hänen omissa ravintoloissaan, Löylyssä ja Tarissa, tarjotaan vain suljetun kierron järjestelmässä kasvatettua kirjolohta. Menetelmä on Pääkkösen mukaan ainoa lohensukuisten kalojen kasvatuksen vastuullinen ja kestävä tulevaisuus.
”Suljetun kierron järjestelmässä saasteet eivät pääse luontoon, eikä sisään pääse lohiloisia. Lisäksi suljetun kierron järjestelmä on kaloille parempi vaihtoehto, sillä siellä kalat pääsevät uimaan luontaisesti vastavirtaan ja saavat liikuntaa. Tämä näkyy lihan koostumuksessa ja kimmoisuudessa sekä rasvakoostumuksessa ja -pitoisuudessa”, Pääkkönen sanoo.
Suomessa toimii kiertovesikasvatukseen erikoistuneita yrityksiä, kuten Saimaan Tuore -brändillä kirjolohta kasvattava Finnforel Varkaudessa sekä ahvenanmaalainen Fifax.
Opas apuna
”Kalavalintoja tehtäessä on ensin hyvä tarkastella WWF:n kalaopasta ja suosia sen vihreän listan kaloja. Kalatukuista kannattaa kysyä kalan alkuperästä”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska neuvoo.
Olemassa on myös ASC- ja MSC-sertifikaatteja, jotka kertovat, että kala täyttää tietyt vastuullisuuden reunaehdot ja että kalan alkuperä sekä tuotanto- ja pyyntitavat ovat tiedossa. MSC-sertifikaatti osoittaa, että tuote on peräisin kestävistä kalakannoista ja vastuullisesti toimivilta yrityksiltä. ASC-merkki puolestaan osoittaa, että kala on peräisin vastuullisesti ja tiukkojen kriteerien mukaan toimivista kalankasvattamoista.
”Jos norjalaista kasvatuslohta haluaa käyttää, on varmistettava, että siitä vähintäänkin löytyy ASC-merkki.”
Oikea ympäristöteko olisi valita ravintolan listalle kyttyrälohta, joka on haitallinen vieraslaji. Kyttyrälohi on kotoisin Tyynenmeren pohjoisosista, mutta on levinnyt Pohjos-Atlantille ihmisten avustuksella. Kaupallista myyntiä kyttyrälohella ei kuitenkaan toistaiseksi ole, mutta kalaa on mahdollista hankkia suoraan esimerkiksi Tenojoen perinnekalastajilta tai heittää perhot itse vesille.
Lue myös: Jasper Pääkkösen ravintola Tar valmistui, ja tältä se näyttää
Ravintoloissa käytetyt lohikalat
Kasvatettu lohi (merilohi)
- Alkuperä: Lohi on kotoisin Pohjois-Atlantilta. Suurin osa perinteisesti kasvatetusta lohesta tuotetaan Norjassa. Myös skotlantilaisen ja osittain myös islantilaisen lohen taustalla on usein samat norjalaiset yritykset, jotka vain kasvattavat lohta eri maassa.
- Vastuullisuus: Tuotantoon liittyy suuria vastuullisuusongelmia eläinten ja ympäristön näkökulmasta.
- Huomioitavaa: Vastuullisempi tapa on suosia suljetun kierron järjestelmässä kasvatettuja lohia ja varmistaa, että kalassa on ASC-sertifikaatti.
- Osta harkiten: Norjassa ja muualla Euroopassa kasvatettu lohi
- Vältä: Chilessä kasvatettu lohi
Kirjolohi
- Alkuperä: Kotoisin Tyyneltämereltä. Suomen tärkein viljelykala.
- Vastuullisuus: Kotimainen kirjolohi on vastuullisempi valinta kuin ulkomainen perinteisesti viljelty lohi. Suomessa kirjolohen kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä. Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti.
- Huomioitavaa: Suomessa yhä useampi ravintoloitsija on siirtymässä käyttämään kotimaista kirjolohta norjalaisen lohen sijasta. Koostumus ja maku ovat aavistuksen erilainen kuin lohessa, mutta tavallinen kuluttaja ei tätä yleensä huomaa.
- Paras valinta: Pohjoismaissa ja Sveitsissä kasvatettu kirjolohi
- Osta harkiten: Muualla Euroopassa kasvatettu kirjolohi
- Vältä: Chilessä kasvatettu kirjolohi
Itämeren lohi (villilohi)
- Alkuperä: Elää Itämeren pääaltaalla ja nousee jokiin lisääntymään. Suomessa villilohi elää pääasiassa Tornionjoessa ja Simojoessa.
- Vastuullisuus: Itämeren lohikannat ovat kärsineet huomattavasti liikakalastuksesta, vesistöjen patoamisesta, jokiuomien perkauksesta sekä ihmistoiminnan aiheuttamasta kuormituksesta. Suomen jäljellä olevat lohikannat on luokiteltu vaarantuneiksi, ja laji vaatii merkittävää suojelua.
- Huomioitavaa: Suomessa ja EU:n alueella Itämeren lohen syöttäminen sioille on kielletty niiden ympäristömyrkkypitoisuuksien vuoksi. Suomi ja Tanska saivat kuitenkin EU:lta poikkeusluvan tarjota Itämeren lohta ihmisravinnoksi. Ruokaviraston mukaan leikki-ikäisille, raskaana oleville ja imettäville Itämeren lohta suositellaan kuitenkin vain kerran kahdessa kuukaudessa.
- Osta harkiten: Rysillä pyydetty lohi Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikolta
- Vältä: Pitkäsiimalla pyydetty lohi Itämeren pääaltaalta
Nieriä
- Alkuperä: Järvikala, jota voi esiintyä myös tunturipuroissa. Suomessa nieriää elää pääasiassa Pohjois-Suomessa. Lisäksi pieni, rauhoitettu määrä elää Vuoksen vesistössä.
- Vastuullisuus: Kaikki tukussa myytävä nieriä on pääasiassa kasvatettua nieriää Islannista tai Pohjois-Ruotsin järvistä. Kasvatus tapahtuu pienemmillä farmeilla, ja se on säädellympää. Näin ollen ympäristökuormitus on matalampi kuin kasvatetulla lohella.
- Huomioitavaa: Kuolimojärvessä ja Saimaan syvissä vesissä elävää saimaannieriää on jäljellä alle sata kutuparia. Kyseessä saattaa olla koko maailman uhanalaisin kalalaji. Lupaavaa on se, että kala ei ole kuollut viime vuosina sukupuuttoon, kuten pelättiin.
- Paras valinta: Kiertovesi- ja läpivirtauslaitoksissa kasvatettu nieriä
- Osta harkiten: Verkkoaltaissa kasvatettu nieriä
Tunnetko sertifikaatit?
- MSC: Tuote on peräisin kestävistä kalakannoista ja vastuullisesti toimivilta yrityksiltä.
- ASC: Kala on peräisin vastuullisesti ja tiukkojen kriteerien mukaan toimivista kalankasvattamoista.
Norja on lohiteollisuuden kärkimaa
Norjassa lohta kasvatetaan pääasiassa perinteisellä tavalla, eli kalat elävät koko elämänsä meressä verkkoaltaissa eli kasseissa. Yhdessä kassissa voi kerralla elää yli sata tuhatta lohta. Lohenkasvatus on Norjassa valtava bisnes, ja lohi on yksi maan tärkeimmistä vientituotteista.
Tiesitkö? Perinteisessä sushissa ei ollut lohta
Norjalainen lobbausryhmä lähetettiin 1980-luvulla Japaniin lobbamaan lohta japanilaisille sushikokeille. Japanilaiset suhtautuivat raakaan loheen epäluuloisesti, sillä he olivat tottuneet syömään lohensa kypsennettynä. Kotikokkeihin supermarkettien tarjoukset ja ilmaisnäytteet tehosivat, ja ovi Japanin sushimarkkinoille aukesi. Tällä hetkellä lohi on maailman eniten käytetty sushin raaka-aine.
Lähteet: WWF:n kalaopas, Luonnonvarakeskus Luke, Norjan eläinlääketieteellinen instituutti
The Salmon Dilemma
Choosing salmon responsibly can be confusing. Experts highlight what to consider when putting salmon on the menu.
- Certifications: Use WWF’s fish guide and prefer MSC or ASC labels to ensure traceable and more sustainable sourcing.
- Farming issues: Open-net salmon farms face major issues like parasites, pollution and fish welfare concerns.
- Better choice: Closed-loop farmed rainbow trout offers a sustainable alternative.
The abstract is AI-generated and reviewed by the editor.
Lue myös: Katkaravun matka norjalaistroolareilta suomalaisten lautasille
Lue myös: Finnwatch löysi Suomen lounasravintoloiden ilmastotoimista eroja
