Vuoden tarjoilija -kilpailun semifinalisti Christos Toupe peräänkuuluttaa järjestäjiltä ymmärrystä myös sellaisia kilpailijoita kohtaan, jotka eivät puhu suomea. KUVA Santeri Stenvall / Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija

Kilpailukieli puhuttaa tarjoilijoiden SM-kisoissa

Vuoden tarjoilija -kilpailun järjestäjät ovat pohdinnan edessä. Kisassa on pitäydytty suomen kielessä, vaikka moni Suomessa työskentelevistä alan ammattilaisista on kotoisin muualta. Yksi tämän vuoden kilpailijoista pettyi kohteluunsa semifinaalissa.

Ravintoloiden henkilökunta Suomessa on kansainvälistä. Alan työnantajajärjestö Mara ry kertoi viime vuonna, että joka kymmenes ravintoloissa työskentelevistä henkilöistä oli ulkomaalainen.

Kokkien ja tarjoilijoiden ammattitaitoa mittaavat SM-kilpailut on tähän saakka pidetty pitkälti suomenkielisinä. Vuotuiset kisat kulkevat nimillä Vuoden kokki ja Vuoden tarjoilija.

Vuoden kokki -kilpailijoiden on pitänyt laatia etukäteen reseptinsä suomeksi, mutta apuna on voinut käyttää käännöstyökalua. Kielen rooli kilpailussa ei ole ollut merkittävä, koska kisaan ei kuulu teoriakoetta.

Vuoden tarjoilija -kilpailussa sen sijaan on järjestetty kirjallinen monivalintakoe suomeksi. Kisatilanteessa ei sääntöjen mukaan ole saanut käyttää puhelinta eikä sen myötä käännössovellusta.

Kilpailuun liittyvät viralliset ohjeet on toimitettu kilpailijoille ennen semifinaalia suomeksi. Tehtävät teoriakoetta lukuun ottamatta on voinut suorittaa englanniksi.

Tarjoilijakisan vaatimus suomen kielen käytöstä oli hämmentävän tiukka, sanoo semifinaaliin Turussa toukokuussa osallistunut Christos Toupe.

”Tiesin, että kilpailukieli on suomi. Ajattelin, että ohjeita saisi silti englanniksi. Häkellyin, kun paikan päällä kysymykseeni vain vastattiin suomeksi ’ei’, vielä moneen kertaan. Siitä tuli epäkunnioittava olo”, Toupe sanoo Avecmedialle.

Hän viittaa varsinaista kilpailua edeltäneeseen vaiheeseen, jossa kilpailijoille esiteltiin paikkoja ja pohjustettiin kisaa.

”Kokkikilpailun puolella samat ohjeistukset annettiin englanniksi. Itse kilpailua kohtaan minulla ei ole sinänsä pahaa sanottavaa, mutta tarjoilijakilpailun järjestäjiksi oli nyt tehty väärät henkilövalinnat.”

Toupe korostaa, ettei halua osoitella ketään. Hän on tarkka sen suhteen, ettei mainitse ihmisiä nimeltä.

Vuoden tarjoilija -kilpailun voittaja Katrina Laitinen on sitä mieltä, että kisan on aika mennä eteenpäin.

”Ehdottomasti. Alalla on paljon ammattilaisia, joiden kieli on ensisijaisesti englanti. Pitää miettiä, kuinka alan kilpailut sovitetaan heillekin.”

Semifinalistit viettivät suuren osan kilpailupäivästä keskenään takahuoneessa. Siellä Toupe kysyi muiden suostumusta siihen, sopisiko paikat ja kilpailutehtävät esitellä kaikille englanniksi.

Katrina Laitinen vahvistaa Avecmedialle, että muut kilpailijat olivat Toupen kertomuksen mukaisesti valmiita puhumaan englantia.

Kun esittelyt ja pohjustukset kuitenkin tehtiin suomeksi, muut kilpailijat käänsivät parhaansa mukaan sisältöä Toupelle.

Itse kilpailu eteni sääntöjen mukaisesti ja varsinaiset tehtävät oli ohjeistettu jo etukäteen kuten säännöissä sanotaan, kilpailun päätuomari Saara Alander toteaa.

”Oma tehtäväni kilpailun päätuomarina on ollut ennen kaikkea varmistaa oikeudenmukainen tuomarointi ja suunnitella arvostelu kaikille tasapuoliseksi ja sääntöjen mukaiseksi. Enkä varsinaisesti ole ollut mukana kilpailijoiden ohjeistamisessa vaan valvonut tuomareidemme työskentelyä, joten en osaa tarkasti tapahtunutta kommentoida”, Alander sanoo.

”Alamme on kansainvälinen ja kaikilla kilpailijoilla olikin mahdollisuus suorittaa käytännön tehtävät englannin kielellä mutta kirjalliset ohjeet toimitettiin sääntöjen mukaisesti suomen kielellä. Olen vilpittömästi pahoillani, mikäli kilpailijalle on jäänyt ikävä kokemus tapahtumasta. Kilpailun tarkoituksena on lisätä alan arvostusta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjota osallistujille myönteinen ja kannustava kokemus.”

Avecmedia on ollut yhteydessä myös toiseen tapaukseen liittyvään henkilöön ja tarjonnut kommentointimahdollisuutta.

Järjestäjät lupaavat pohtia

Toupen harmitusta lisäsivät kisapäivän aamun tapahtumat. Hän kertoo saaneensa sähköpostilla saapumisohjeet ja kiertäneensä koko rakennuksen, mutta päässeensä sisään kilpailupaikalle tapahtumakeskus Logomoon vasta koputeltuaan talossa toimivan ravintolan ikkunaan.

Christos Toupe karsiutui Vuoden tarjoilija -kilpailun semifinaalivaiheessa. KUVA Santeri Stenvall / Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija

Toupe lisättiin vasta paikan päällä Whatsapp-kanavalle, johon muut kilpailijat oli lisätty jo aikaisemmin. Järjestäjät olivat lähettäneet kanavalla pääsykoodin pukuhuoneeseen.

Vuoden kokki- ja Vuoden tarjoilija -kisojen viestinnästä vahvistetaan Avecmedialle, että muut kilpailijat oli lisätty Whatsapp-kanavalle viikkoa aikaisemmin.

”Hän on hakenut kilpailuun Vuoden kokki -lomakkeella eli väärällä lomakkeella. Tämä hänen inhimillinen virheensä on kertautunut, ja hänet on siksi lisätty Whatsapp-kanavaan myöhemmin. Ainoa tieto, joka häneltä on jäänyt saamatta, on ollut rakennuksen sisällä sijaitsevan pukuhuoneen oven pääsykoodi.”

Toupe karsiutui finaalista ja palasi Helsinkiin, jossa hän pyörittää Le Grec -ravintolaa yhtiökumppaniensa kanssa.

Hän avautui kisakokemuksistaan Instagramissa viime viikolla, jolloin finaalista oli kulunut runsaat kaksi viikkoa. Ajankohdan hän kertoo valinneensa siksi, ettei kielteinen huomio pilaisi kisan voittajan juhlia.

”En ole hakemassa sääliä, vaan haluan aidosti edistää muutosta. Tiedän, että aikaisemminkin kilpailijat ovat pyytäneet ymmärrystä muita kuin suomea puhuvia kohtaan, ja kilpailun järjestäjät ovat vain vastanneet ympäripyöreästi harkitsevansa muutosta”, Toupe sanoo.

”Olen asettunut Suomeen ja viihtynyt täällä jo kymmenen vuotta. Helsinki on vireä turistikaupunki, ja ravintoloissa työskentelee ihmisiä monista kulttuureista. Se on pelkästään hyvä asia. Vuoden tarjoilija -kisan kannalta on tärkeää, että asenne kilpailijoita kohtaan on oikea. Kisaa järjestävät hospitality-alan ammattilaiset, eikä työpaikoilla tällainen menisi ikinä läpi. Myös kisan itsensä kannalta on olennaista, että kilpailijoita riittää. Jos joskus oli 50 ilmoittautunutta, nyt heitä oli vain 13.”

Toupen ulostulon jälkeen kilpailun järjestäjät julkaisivat tiedotteen aiheesta. Alla otteita siitä.

”Ketään ei ole suljettu pois kielitaustan takia ja kilpailu on ollut avoin kaikille Suomessa vakituisesti työskenteleville ravintola-alan ammattilaisille. Samalla tunnistamme, että ravintola-ala on voimakkaasti kansainvälistynyt. Englanti on yhä useammin palvelukieli Suomessa, mikä kertoo alan monikielisyydestä ja monimuotoisuudesta. Ravintola-alan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää, että houkuttelemme osaajia myös kansainvälisistä ammattilaisista. Englannin käyttö ei ole toistaiseksi ollut virallisena vaihtoehtona kilpailukielenä, mutta näemme tarpeen arvioida käytäntöjä uudelleen.

Kilpailujen kehittämisessä haluamme huomioida tämän muutoksen, jotta tapahtumat ovat aidosti monimuotoisia ja inklusiivisia. Jatkossa pohdimme, miten voimme tehdä kilpailuista entistä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaikille alan ammattilaisille.”

Vuoden kokki- ja Vuoden tarjoilija -brändit ovat vielä vuodenvaihteeseen asti Elo-säätiön hallinnassa. Sen jälkeen ne siirtyvät Wihuri Metro-tukulle, joka on vastannut kilpailutapahtumasta yhteistyössä Vuoden Kokki Akatemian ja laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa jo vuodesta 2020.

Lue myös: Viini, ruoka ja ravintolat ovat elämä – Vuoden tarjoilija Katrina Laitinen haluaa lisätä alan arvostusta

Lue myös: Piero Silvani on Vuoden kokki 2025 – Vuoden tarjoilija -kisan voitti Katrina Laitinen