Miltä kuulostaisi baari, jonka katto on pilvien peittämä ja seinällä uiskentelee kaskelotti?
Utopialta?
Tällainen on Tampereen Puutarhakadulla avautunut Utopia, joka markkinoi itseään leikkisästi ”maailmanlopun baarina”.
Taustalla on ravintolayrittäjä Antti Kokko, joka tunnetaan samassa talossa toimivasta yökerho Desibelistä ja Kumma Bar & Street Kitchen -ravintolasta.
Kaikki Kokon ravintolat on sisustettu luovasti, mutta Utopiassa mielikuvitus lentää omissa sfääreissään.
Pantin talon kivijalassa on toiminut vuosien varrella lukuisia ravintoloita, joista viimeisin oli Bistro Eloisa. Kun Kokko kuuli, että Eloisa lopettaisi, hän ei kiljunut heti riemusta.
Yläkerran muuttaminen kulttuuriravintola Laternasta yökerho Desibeliksi oli imenyt voimat, eikä Kokolla ollut minkäänlaista ajatusta siitä, mitä alakertaan voisi tulla.
”Yleensä minulla on konsepti valmiina mielessä ja alan etsiä sille tilaa. Nyt kävi toisinpäin. Hetken mietittyäni tajusin, että olisi typerää olla ottamatta tilaa, kun tätä minulle tarjottiin.”
Vaikka kyseessä ei ole teemabaari, Utopia on ammentanut vaikutteita Douglas Adamsin Linnunrata-kirjasarjasta. Viisiosainen scifiparodia lumosi Kokon lukioikäisenä. Sarjan toinen kirja on nimeltään Maailmanlopun ravintola.
”Adamsin kirjasarja heijastelee mielenmaisemaani. Asiat voi tehdä pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan. Olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että maailmanlopun puhetta on nyt vähän joka paikassa. Ihmiset ihan kuin odottavat, että kaikki romahtaa.”
Yhtäkkiä nämä asiat yhdistyivät Kokon mielessä, ja idea oli selvä.
Tilaan tehtäisiin maailmanlopun ravintola, jossa olisi viittauksia Adamsin kirjoihin. Tässä ravintolassa maailmanloppu ei kuitenkaan olisi kammottava asia, vaan täynnä värejä ja huumoria.
”Kirjan englanninkielinen nimi on The Restaurant at the End of the Universe. Siinä ei ole samanlaista tuhoon viittaavaa, negatiivista klangia kuin suomennoksessa.”
Utopia-nimen Kokko keksi Terraforming Mars -lautapelistä, joka kuuluu myös hänen suosikkeihinsa.
Yllä: Tältä näyttää Utopia. Jos upotus ei toimi, katso video Instagramista.
Uuniperunoita ja avaruusdrinkkejä
Ravintolan seiniltä löytyy kaksi neonpunaisena hohtavaa Don´t Panic -kylttiä. Lause on Linnunrata-sarjan tunnetuin fraasi, jota Adams käyttää usein sarkastisesti.
Kirjojen suomennoksissa Don´t Panic on käännetty muotoon Älä hätäile. Sen niminen annos löytyy Utopian ruokalistalta. Se sisältää uuniperunan marinoidun tofun ja vegaanisen minttufraichen kera.
”Halusin ehdottomasti uuniperunan listalle. Se on kesän ykkösruoka, mutta sitä ei tahdo saada enää mistään”, Kokko harmittelee.
Kesämenussa on myös pinsoja, voileipiä, salaattia ja pikkunaposteltavaa. Frittiruokia listalla ei ole. Ravintolan keittiö on pieni, ja frittipiste olisi vaatinut remontin. Lisäksi uppopaistetun ruoan tuoksu leviää herkästi.
”Halusin tänne jotain erilaista, mitä kaikilla muilla ei ole. Kevyttä, raikasta ja kesään sopivaa. Syksyllä listaa päivitellään taas.”
Juomalistalta löytyy muun muassa natuviinejä, pienpanimotuotteita ja cocktaileja. Kokko on antanut työntekijöille vapaat kädet.
Ravintolapäällikkö Elina Valkonen on halunnut testailla viinejä, jotka eivät ole kaikkein itsestäänselvimpiä.
Drinkkien nimet ovat paljolti baarimestari Henrik Leinosen käsialaa.
Leinonen lukee Linnunrata-sarjan joka vuosi, ja juomien nimissä on viittauksia scifisanastoon.
Drinkkilistalla on esimerkiksi tequilaa, limonelloa, kookosrommia ja sitruunaa sisältävä Armstrongin ujo sekä elektrolyyteillä höystetty Scientist`s Assistant, jota Kokko kehuu hyväksi krapulajuomaksi.
Ruoat ja juomat ovat Tampereen mittakaavassa edullisia. Uuniperuna-annoksen saa alle kympillä, cocktailin 11 eurolla.
Sisäpiha muuttuu Utopihaksi
Myös ravintolan sisäpiha on kokenut muodonmuutoksen. Aikaisemminkin käytössä ollut terassinurkka on nyt katettu ja koristeltu tauluilla, valoilla ja kukilla. Katoksesta on tarkoitus tulla kaksikerroksinen, kun lupabyrokratia on saatu maaliin.
Viikonloppuisin koko Pantin talon sisäpiha muuttuu Utopihaksi. Pihalle kannetaan aurinko- ja säkkituoleja ja pihapelejä, ja asiakaspaikkojen määrä kasvaa neljäänsataan. Kokon toiveissa on, että tulevina kesinä Utopiha voi toimia ympäri viikon.
”Taloyhtiö on suhtautunut ideaan äärettömän myötämielisesti. Haluan tehdä Utopihasta paikan, jossa vietetään aikaa samaan tapaan kuin Tallinnan Telliskivessä, Berliinissä ja Budapestissä.”
Yläkerran Desibelissä käytetään mielikuvituksellisia valoprojisointeja, ja myös Utopihaan on tulossa valotaidetta. Äänitekniikasta ja valosuunnittelusta vastaa valokuvataiteilija Jiri Viljanmaa, joka on usein myös dj-pöydän takana.
Rannekkeella kolmeen ravintolaan
Utopian tarkoitus ei ole olla Desibelin aulabaari, vaan itsenäinen ravintola. Utopian, Utopihan ja Desibelin muodostama ravintolauniversumi on kuitenkin toiminut hyvin. Utopian house- ja loungepainotteinen musiikki saa lantion notkahtelemaan, ja tanssihalut voi purkaa Desibelissä, jossa soitetaan vaihtoehtoista, tanssittavaa musiikkia.
”Myymme viikonloppuisin ranneketta, jolla pääsee kaikkiin kolmeen paikkaan, Utopiaan, Utopihalle ja Desibeliin.”
Kokko toivoo, että Utopia veisi Tamperetta askeleen kohti omaperäistä, luovaa ja laadukasta baarikulttuuria. Suunnitelmia on paljon, mutta syksyltä hän toivoo vain yhtä asiaa.
”Lomaa. Toivon, että saan tämän rullaamaan ja kukaan ei tarjoa minulle hetkeen yhden yhtä tilaa, koska sen parissa menisi taas seuraavat puoli vuotta”, Kokko nauraa.
Yksi asia on silti lyöty lukkoon ensi vuodelle: pyyhepäivä. Sitä vietetään ympäri maailmaa 25. toukokuuta Douglas Adamsin kunniaksi.
Juhlijat kantavat koko päivän pyyhettä mukanaan, sillä Linnunrata-saagan mukaan Linnunradan liftareiden tärkein esine on pyyhe, jonka ainainen mukana pitäminen on elinehto.
”Ensi vuonna kaikilla on täällä silloin takuulla pyyhe mukanaan”, Kokko lupaa.
Taiteilijalla välähti heti
Adamsin kirjasarjan ensimmäisessä osassa Linnunradan käsikirja liftareille on kohtaus, jossa avaruusaluksen todennäköisyysmoottori muuttaa alusta kohti ammutut ydinohjukset kaskelotiksi ja maljakolliseksi petunioita.
Utopian pääväriksi valikoitui turkoosinsininen, joka vie ajatukset avaruuteen. Ikkunan vieressä taas on ”tuhonurkka”, jonka värimaailmassa on keltaista, kultaa ja laavanpunaista. Salin retrofuturistinen takaosa on koristeltu ruskeilla ja oransseilla tekstiileillä.
Nurkasta voi bongata muhkealla kuvulla varustetun vanhan hiustenkuivaajan.
Ravintolasalin katseenvangitsija on taiteilija Tuuni Turulan tekemä seinämaalaus.
”Tuuni on tehnyt kaksi maalausta Desibelin seinille, joten kysyin häntä tähänkin. Kerroin, mikä baarin idea on ja kysyin, oletko valmis haasteeseen. Tuuni kertoi rakastavansa kirjasarjaa, katseli valkoista seinää ehkä kymmenen sekuntia ja totesi, että eiköhän tuohon tehdä kaskelotti.”
Lue myös: Näin lisäät ravintolasi myyntiä äänen avulla – huippukaiuttimet ovat turha investointi
