Kansanedustaja ja Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Bella Forsgrén (vihr.) aikoo jättää syksyllä eduskunnalle lakialoitteen kulttuuri- ja urheilutapahtumien pääsylippujen jälleenmyynnistä.
Aloitteessa kiellettäisiin pääsylippujen jälleenmyynti alkuperäiseen nähden moninkertaisella hinnalla ilman oikeudenhaltijan lupaa. Myös lippujen haaliminen automatisoituja ostobotteja käyttämällä kiellettäisiin.
”Kun suositun artistin liput avautuvat myyntiin, ne myydään loppuun muutamassa minuutissa, ja heti tämän jälkeen samat liput ilmestyvät epävirallisille jälleenmyyntisivustoille huomattavasti kalliimpaan hintaan. Ostobotit voivat ostaa sadoittain lippuja muutamissa sekunneissa”, Forsgrén kertoo Keskisuomalaiselle.
Viralliset lippukaupat ja tapahtumajärjestäjät eivät voi juridisin toimin kieltää lippujen jälleenmyyntiä korkeammalla hinnalla. Sen takia kansanedustajan mukaan asiaan pitää puuttua lailla.
”Olen tavannut eri alojen tapahtumajärjestäjiä ja sen pohjalta on tunnistettu tarve jälleenlipunmyynnin sääntelyyn.”
Forsgrén kertoo, että vaikka lakialoite ei suoraan rajoittaisi olemassa olevia jälleenmyyntikanavia, se poistaisi taloudelliset kannustimet ja käytännössä tyrehdyttäisi virallisten jälleenmyyntikanavien ulkopuolisen pääsylippukaupan.
Aloitteen mukaan laki kieltäisi pääsylippujen myynnin yli alkuperäiseen hintaan.
Forsgrén painottaa, että lakialoitteen tavoitteena ei ole alkaa säädellä markkinoita tai yksittäisten ihmisten mahdollisuuksia.
”Markkinatalouden ajatus lähtee siitä, että markkinat ovat kaikille reilut, ja tuotteen tekijä tai omistaja päättää itse, mihin hintaan ja millä ehdoilla hän myy tuotettaan.”
”Lipputrokauksessa tämä oikeus viedään teknisellä kikalla. Kyse ei ole vapaasta hinnanmuutoksesta. On vaikea nähdä tilannetta reiluna, jos botti voittaa ihmisen vain laskentatehollaan.”
Lakialoite ei lähtenyt Forsgrénin omasta ideasta. Forsgrénin mukaan monissa Euroopan maissa on jo asiaa koskeva laki, ja Ruotsissakin on vireillä vastaava lakialoite.
Trokarit tarttuivat Eppu-lippuihin
Tapahtumateollisuus on Forsgrénin mukaan Suomessa yli kolmen miljardin euron bisnes. Lipputrokaamisen taltuttamisella olisi siis merkitystä myös Suomen elinvoimaan ja talouteen.
”Tapahtumateollisuudella on oltava mahdollisuus toimia niin, että taloudelliset hyödyt tulevat tuottavalle taholle.”
Hänen mukaansa monet epäviralliset ammattimaisesti toimivat jälleenmyyntisivustot ovat monikansallisia yrityksiä. Tällä hetkellä on epäselvää, tulevatko kaikki veroedut Suomeen.
Lieveilmiöstä kohdistuu tapahtumateollisuudelle myös mainehaittaa, sillä kuluttaja ei voi koskaan tietää lipun aitoutta, kun se ostetaan epävirallisia kanavia pitkin.
”Artistitkin kärsivät korkeiksi hinnoitelluista jälleenmyyntilipuista. Artistit eivät yleensä pyydä keikkalippuistaan sitä hintaa, millä saisi eniten rahaa. Usein hinnaksi määritellään sellainen, jonka fanit eri sosioekonomisista asemista pystyvät maksamaan.”
”Tulevaisuudessa tämä voi johtaa siihen, että tapahtumien alkuperäisetkin hinnat alkavat nousta, koska tapahtumajärjestäjät haluaisivat varmasti saada trokaajien välistä vetämän tuoton itselleen.”
Elävän musiikin alan edunvalvontajärjestö LiveFin ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtisen mukaan kaikki alan ulkopuolinen toiminta, joka nostaa keikka- ja festarilippujen hintaa, on haitallista toimialalle.
Hänen mukaansa Forsgrénin ehdottama lakialoite olisi tervetullut lisä työkalupakkiin, jolla vahvistaa kuluttajansuojaa ja luoda luottamusta lipun ostamiseen.
”Lipun hinta on artistin ja tapahtumajärjestäjän kanssa yhdessä suunniteltu niin, että se olisi kuluttajalle sopiva ja kilpailukykyinen. Ei ole oikein, että tapahtumalipuista tekee bisnestä taho, joka ei liity millään lailla keikan tai festivaalin järjestämiseen”, Lahtinen sanoo.
Lahtisen mukaan kuluttajat ostavat usein viime tipassa pääsylippuja musiikkitapahtumiin. Tämä vaikeuttaa järjestäjien arviointia tapahtumaan saapuvan yleisön määrästä.
”Festivaalit ovat kalliita tuotantoja, ja niiden järjestävät kantavat taloudellisesti suurta riskiä. Lipputrokaaminen voi heikentää kuluttajan luottamusta lipunostoon entisestään. Ja näin ollen lipunosto voidaan jättää entistäkin lähemmäksi tapahtuman kynnystä.”
Lahtisen mukaan Suomessa on fiksuja virallisia lippuvälittäjien palveluita, joiden avulla voi päästä omista lipuistaan tarvittaessa eroon.
”Nämä vahvistavat kuluttajan luottamusta ja myös toivottavasti osaltaan vähentävät holtitonta lipputrokaamista.”
Forsgrénin mukaan lippujen järjestäytynyt massaosto nousi kesällä ajankohtaiseksi Suomessa muun muassa Eppu Normaalin loppuunmyytyjen suurkonserttien takia.
”Lieveilmiö nousee esiin sellaisten tapahtumien osalta, joissa suursuosio on jo etukäteen tiedossa.”
Forsgrén ei ole huolissaan lain valvomisen käytännön toteuttamisesta. Aloitteessaan hän ehdottaa, että lain noudattamista valvoisi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).
Lue myös: Onko ruoka festareilla jo liian kallista? Kysyimme Flow Festivalin kävijöiltä
Lue myös: Kuvat: Eppu Normaalin viimeinen esiintyminen oli upea – jäähyväiskiertue veti 262 700 katsojaa
