Videolla lippalakkipäinen mies rynnistää alas lavalta järven rantaan ja loikkaa veteen täysissä pukeissa.
”Jos ei alle kymmenessä sekunnissa pääse uimaan, niin ei valitettavasti voida tulla keikalle”, lukee Instagramin kuvatekstissä.
Mies on rap-artisti Päkä eli Pekka Salminen, joka yhdessä Hätä-Miikan (Miikka Niiranen), Thube Hefnerin (Tuomas Pietikäinen) ja dj Musa-Jusan (Jussi Mikkonen) kanssa muodostaa Gasellit, yhden Suomen suosituimmista rap-yhtyeistä.
He ovat julkaisseet seitsemän albumia, esiintyneet yli 900 kertaa ympäri Suomea ja yksin heidän Imus-kappalettaan on kuunneltu Spotifyssa yli 20 miljoonaa kertaa. Ja ihmekös tuo, sillä popahtavan suomi-rapin sanoitukset ovat nokkelia ja samaistuttavia ja bändin jäsenet velikultamaisia veijareita, joiden ilo ja energia tarttuvat.
Vuorotteluvapaalle 15 vuoden kiertämisen jälkeen
Viime kesän Gasellit on jälleen kiertänyt Suomea, kuten he ovat tehneet jo yli 15 vuoden ajan. Takana on esiintymisiä maan suurimmilla kesäfestivaaleilla: Ilosaarirockissa, Suomi-Pop-festivaaleilla ja DBTL:ssä. Nyt Gasellit kertoo, mitä tapahtumanjärjestäjä voi tehdä, jotta huippuartisti voi keskittyä antamaan lavalla kaikkensa. Sen uimarannan lisäksi, siis.
Jussi Mikkonen, Gasellien dj ja tuottaja Musa-Jusa, nojailee kaiteeseen helsinkiläisen kerrostalon parvekkeella. Keittiössä porisee kahvinkeitin. Viikonlopun keikat tuntuvat vielä väsymyksenä. Tämän lehden ilmestyessä edessä on enää kaksi keikkaa. Sitten One more year tour (for a while) -kiertue on ohi ja Gasellit jää parin vuoden tauolle.
Pian ovi käy ja seuraan liittyy myös Tuomas Pietikäinen eli Thube Hefner, yksi Gasellien räppäreistä. Yhdessä he ovat kiertäneet Suomea vuodesta 2012. Kiireisimpinä vuosina keikkoja saattoi olla vuodessa jopa 120. Viikonloput ja kesät ovat menneet töissä – ei juhannuksia mökillä, ystävien häitä tai viikonloppuja perheen kanssa.
”Aika lailla kaikki vuosien mittaan mukaan tulleet ihmiset ovat myös pysyneet mukanamme. Sekin kertoo, että meillä on ollut kivaa.”
”Jotta keikkaa jaksaa tehdä ja biisejä syntyy, pitää tehdä välillä jotain muutakin kuin töitä. Tämä on vähän niin kuin Gasellien vuorotteluvapaa”, Pietikäinen sanoo.
Ensimmäinen keikka pidettiin viidelle kaverille
Matka yhdeksi maan parhaista live-bändeistä alkoi Jussi Mikkosen isän olohuoneesta. Alun perin tarkoitus oli ollut järjestää rantalentopalloturnaus ja siellä Gasellien virallinen ensikeikka, mutta huonon sään takia tapahtuma jouduttiin perumaan.
”Oltiin monta viikkoa psyykattu itseämme keikkaa varten ja ajateltiin, että eihän tää nyt näin voi mennä”, Pietikäinen muistelee.
”Esiinnyttiin sitten kotona viidelle kaverille.”
Tein itse ja säästin -asenne ei kannata
Alkuvuosina tekemisessä oli diy-henkeä: jotta saatiin esiintyä, Gasellit järjesti juhlat itse, esimerkiksi Uppo Klubin Wäiski-ravintola-laivalla. Tekemiseen liittyi alusta alkaen hauskanpito ja viihdyttäminen.
”Kerran saimme idean tuoda lavashow’ta tehostamaan led-näytön”, Pietikäinen kertoo.
Nuoret rap-artistit laskivat, että säästävät rahaa, kun hoitavat asian itse.
Näytön vuokraaja ei ollut uskoa silmiään, kun sitä noutamaan ilmestyikin itse bändi. Kaiken lisäksi näyttö ei mahtunut sitä varten vuokrattuun pakettiautoon, sitä ei saatu ripustettua ilman kallista lisänosturia ja käyttöäkin piti harjoitella tuntitolkulla.
”Välillä pitää mennä kantapään kautta, että ymmärtää, mihin kannattaa sijoittaa ja missä säästää”, Pietikäinen sanoo.
Vuosien mittaan Gasellit on kivunnut alansa huipulle. Koneisto yhtyeen ympärillä on nykyään sen mukainen. Tuotannosta vastaa All Day ja siellä erityisesti yhtyeen kanssa pitkään työskennellyt Jenny Lahti, joka ”pitää huolen, että laiva liikkuu”.
”Jotta keikkaa jaksaa tehdä ja biisejä syntyy, pitää tehdä välillä jotain muutakin kuin töitä.”
Kesäkiertueen lavashow’n suunnittelivat valoteknikot Otso Vartiainen ja Ilari Laurikainen, äänestä huolehtivat luottoteknikot Visa Mäkinen ja Markus Leminen. Lavalla bändin kanssa on nähty ensimmäistä kertaa myös rumpali Richard Söderlund ja kitaristi Juuso Torpakko. Lavatuotanto kiertää maata kuorma-autolla, bändi ja crew yhteistyö-Peugeoteilla.
Kasvu on vaatinut selkeää viestintää ja jämäköitä päätöksiä.
”Me ollaan viime kädessä vastuussa siitä, että tieto kulkee ihmisille ajoissa”, Mikkonen sanoo.
Viestiketjuissa saattaa olla mukana monta tasoa crew’sta tuotantotiimiin, festivaalijärjestäjiin ja muusikoihin. Se vaatii joustavuutta kaikilta osapuolilta.
”Ajoissa toimiminen on välillä ollut vähän haasteellista”, Mikkonen hymyilee syyllisen näköisenä.
Bändin jäsenet ovat vuosien varrella opetelleet jakamaan vastuuta ja tekemään kompromisseja, Mikkonen ja Pietikäinen kertovat toistensa lauseita sujuvasti täydentäen.
”Mutta toisaalta uskon, että ollaan jaksettu näin pitkään siksi, että meillä on aina ollut toistemme tuki”, Pietikäinen sanoo.
Alusta alkaen Gaselleja ympäröinyt tunnelma, ystävyyden ja yhdessä tekemisen meininki on yhä läsnä.
”Ympärillämme on lahjakkaita ja itseohjautuvia ammattilaisia”, Mikkonen kiittelee.
”Aika lailla kaikki vuosien mittaan mukaan tulleet ihmiset ovat myös pysyneet mukanamme. Sekin kertoo, että meillä on ollut kivaa.”
Kun äänimies löytyi biljardipöydän alta
Yhteistyö tapahtumanjärjestäjän kanssa alkaa jo ennen keikkaa. Ammattimaisuus näkyy jo ennakkojärjestelyistä. Turvallinen tunne syntyy tavasta, jolla asioita lähdetään suunnittelemaan ja sopimaan jämptisti. Ja yksi asia on yli muiden, siitä Pietikäinen ja Mikkonen ovat samaa mieltä.
”Kaikkein tärkeintä on, että tekninen puoli on kunnossa. Musiikin on kuuluttava ja kuulostettava hyvältä, jotta artisti voi keskittyä omaan työhönsä”, Tuomas Pietikäinen sanoo.
”Jos tekee asiat hyvin ja ihmisläheisesti, silloin vastaanotto on yleensä hyvä.”
”Stressaa ja ahdistaa, jos tuntuu, että tekniset puitteet ovat niin viturallaan, ettei tiedä, selvitäänkö keikasta. Ei siinä mitenkään pysty rentoutumaan ja olemaan hyvällä
fiiliksellä”, Mikkonen lisää.
Se taas tarttuu yleisöön. Hyvä keikka saatu aikaan monenlaisista lähtötilanteista.
”Kerran tultiin paikalle, ja äänimies oli jo siinä vaiheessa sammunut biljardipöydän alle”, Pietikäinen muistelee. Mutta niin vain Mikkonen pelasti tilanteen ja sai laitteiston viriteltyä käyttökuntoon.
”Kun päästään keikkapäivänä paikan päälle, on kiva, että ilta- tai tapahtumavastaava ottaa vastaan ja kertoo kuviot: mistä löytyy mitäkin ja miten hommat etenee”, Mikkonen sanoo.
Toisaalta kesäfestivaalit muistuttavat toisiaan. Parhaimmillaan kaikki catering-henkilökunnasta backstagen Ramirent-kontteihin saattaa olla tismalleen samat kuin edellisenäkin viikonloppuna.
”Se on tällaiselle laitostumiseen taipuvaiselle artistille ihan hauskaakin. Tietääpä ainakin, mistä mitäkin löytää”, Mikkonen nauraa.
”Tien päällä fiilis on helposti vähän koditon”, Pietikäinen sanoo. On irrallaan arjesta ja läheisistä, eikä ole omaa paikkaa, kotisohvaa johon käpertyä lepäämään.
”Jos matkan jälkeen on miellyttävät tilat, missä olla ja vähän relata ja valmistautua, se on tosi tärkeää.”
Vuosien kiertämisen jälkeen kaikki on nähty, miehet toteavat lakonisesti. Raskaimpia ovat paikat, joissa on niin hirveä meteli, että koko huone tärisee tai vessaan pitää mennä koko yleisön läpi.
Aito huolenpito jäänyt mieleen
Lämmin ruoka on pitkän ajomatkan jälkeen tärkeä. Ja erityisen merkityksellistä on, kun joku on oikeasti pysähtynyt ajattelemaan artistia: on vaikka tarjottu illallinen erityisen kivassa paikassa tai paikallisia erikoisuuksia, paikallisen leipomon korvapuusteja tai karjalanpiirakoita.
Kerran Gaselleja haastateltiin ennen esiintymistä Provinssissa ja heiltä kysyttiin lempileivonnaisista.
”Haluaisimme lähettää tsemppiä, lämpöä ja rakkautta kaikille, jotka jaksaa laittaa näitä tapahtumia kasaan.”
”Vastasimme ’runebergintorttu’ ja aloimme vitsailla, että 15-vuotisjuhlakiertueen
kunniaksi haluamme bäkkärille synttärikakun, että kakkuversiota runebergintortusta pitää aivan ehdottomasti olla. Kun sitten kaksi kuukautta myöhemmin saavuimme esiintymispaikalle, takahuoneessa odotti kakkuversio runebergintortusta! Olimme siitä tosi otettuja ja onnellisia”, Mikkonen ja Pietikäinen muistelevat.
Pääasiassa alalla on ammattilaisia, joilla homma on hallussa, Gasellit sanovat.
”Ajattelemme myös, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”, Pietikäinen sanoo.
Sillä, miten artisti itse käyttäytyy, on iso vaikutus.
”Jos mulla ois huono päivä ja oisin töykeä ihmisille, niin samalla suolaisin muita kavereita. Joka kerta, kun olemme jossain, meillä on pelipaidat päällä ja edustamme omaa joukkuetta. Sen mukaan pitää käyttäytyä.”
Edelliselläkin keikalla tuotannon väkeä oli tullut moikkaamaan ja sanomaan, kuinka kiva oli taas tehdä hommia yhdessä.
”Jos tekee asiat hyvin ja ihmisläheisesti, silloin vastaanotto on yleensä hyvä”, Pietikäinen sanoo.
”Tämä menee nyt ehkä juustoiseksi, mutta haluaisimme lähettää tsemppiä, lämpöä ja rakkautta kaikille, jotka jaksaa laittaa näitä tapahtumia kasaan. Ajat ovat olleet hankalat, ja ala on inhottavan epävarma. Arvostan kovasti kaikkia tuottajasta kaapelinkäärijään, kaikkia tarvitaan”, Pietikäinen sanoo.
”Menipä nyt siirappiseksi,” Mikkonen kuittaa.
”Joo, nyt riittää tällainen”, Pietikäinen virnistää.
Keikkapaikkojen kermaa
Joissain paikoissa tunnelmassa on vuodesta toiseen jotakin maagista. Hyvä esimerkki tästä on Ruisrockin rantalava, sanoo Gasellien Tuomas ”Thube Hefner” Pietikäinen.
”Yleisö, kesän lämpö, Viking Linen laiva lipuu ohi saaristossa. Se onnellisuus ja iloisuus, ei mitään murheita, vaan ollaan vaan kaikki siinä yhdessä, hoilataan ja lauletaan”.
Jussi ”Musa-Jusa” Mikkoselle Ilosaarirockilla on aina ollut erityinen paikka sydämessä, sillä se oli ensimmäinen festari, jonne vanhemmat hänet nuorena päästivät.
Gasellit on päättänyt kesäkiertueensa Allas Liveen Helsinkiin jo vuosien ajan. Myös meneillään olevan kiertueen viimeiset keikat soitetaan siellä 5.–6. syyskuuta.
”Täydellisen keikan ytimessä on yleisön ja meidän välinen vuorovaikutus ja sähkö. Ympäröivät tekijät voivat edesauttaa sitä: aurinko, pimenevä loppukesän ilta ja maailmanpyörä, joka pyörii hiljalleen vieressä”, Jussi Mikkonen sanoo.
”Niin, että ehkä se olennainen tekijä on meri lavan vieressä”, Mikkonen ja Pietikäinen nauravat.
Selkeästi, avoimesti, ajoissa
Kun keikkamyynti on tehnyt sopimukset Gasellien keikoista, tarttuu All Dayn tuottaja Jenny Lahti työhön. Hän tekee ennakkosuunnittelun ja toimii yhteyshenkilönä tapahtumanjärjestäjän, tekniikan, crew’n ja bändin välillä. Hän järjestää keskusteluryhmiä ja palavereja ja asettaa deadlineja, varaa majoituksia ja suunnittelee kiertuereittejä.
”Kaikkein kriittisintä on järjestävältä taholta artistille menevä info. Sen pitää olla selkeää”, Lahti sanoo.
Tekniikkaraiderin pitää olla luettu, ymmärretty ja toteutettu tarkasti. Cateringin osalta joustavuutta on enemmän, mutta muutoksista on hyvä tietää etukäteen.
”Catering on kiva tapa ilahduttaa artistia, ja yleensä se kyllä huomataan. Mutta kyllä se keikka vedetään ilman kolmea erilaista erikoislonkeroakin. Tekniikan osalta asia on toisin”, Lahti sanoo.
Gasellien tuotantoon liittyvistä asioista sovitaan hyvissä ajoin.
”Mitä aikaisemmin, sen parempi”.
Kesäfestarit ovat työpöydällä jo edellisen vuoden puolella ja viimeistään alkuvuodesta palaveerataan. Kommunikaation tärkeyttä Lahti alleviivaa kerta toisensa jälkeen. Tavoitteena on, että jokainen hoitaa oman tonttinsa – Lahti tuotannon, tekniikka oman osansa ja tapahtumanjärjestäjä omansa – niin, ettei artistin tarvitse ajatella asiaa ollenkaan.
”On voitava luottaa siihen, että asiat on kommunikoitu etukäteen selvästi”, Lahti sanoo.
Aikataulut, hotellit, yhteyshenkilöt ja tiedot ruokailusta Lahti tallentaa Master Tour -appiin.
”Siellä on kaikki se tärkeä, jonka artisti ja crew tarvitsevat, aina samalla tavalla, eikä mitään ylimääräistä”, Lahti sanoo. Lahti on työskennellyt Gasellien kanssa vuodesta 2012.
”Se, että tuntee artistin tavat ja toiveet auttaa”, hän sanoo.
Artisti näkee tiedot keikasta omalta puhelimeltaan. Keikkainfo pyritään tekemään niin hyvin, ettei artistille jää mitään kysyttävää.
”Siihen pyritään, ettei puhelin soi.”
