Toukokuussa uuden singlensä julkaissut Stig, oikealta nimeltään Pasi Siitonen, viettää kiireistä keikkakesää. Stiigerihai on hänen ensimmäinen julkaisunsa kolmeen vuoteen, ja se tulee soimaan myös keikoilla ympäri Suomen.
”Uudesta biisistä on hyvä fiilis, ja pitkän julkaisutauon jälkeen on taas paljon uutta energiaa musiikin julkaisemiseen ja keikkailuun”, hän sanoo.
Keikkojen välissä jää aikaa myös ravintoloissa käymiseen. Stig tunnustautuu kulinaristiksi, joka viihtyy niin valkoisten liinojen paikoissa kuin runsaiden lounasbuffetien äärellä.
Käytkö usein ravintoloissa?
Käyn ravintolassa aika usein, keskimäärin ainakin kerran viikossa ja joskus vähän enemmänkin.
Millaisissa ravintoloissa viihdyt?
Tulee käytyä monenlaisissa paikoissa ihan laidasta laitaan, joskus vaimon tai perheen kanssa hienommissakin ravintoloissa. Jos jollain on vaikka merkkipäivä, niin käydään sellaisissa paikoissa, missä on valkoiset pöytäliinat.
Olemme ottaneet usein lapsetkin mukaan ravintolaan, ja heistä on tullut pieniä kulinaristeja. He ovat nyt 12- ja 16-vuotiaita ja aika rohkeitakin maistelemaan uusia juttuja. 16-vuotias varsinkin laittaa kotonakin jo ruokaa, ja se helpottaa ihanasti vanhempien taakkaa.
Mitkä ovat suosikkiruokiasi ja -juomiasi ravintolassa?
Tykkään tosi paljon italialaisesta keittiöstä, ja usein lähdetään makumatkalle vähän pidemmällekin esimerkiksi Aasian tai Etelä-Amerikan makuihin. Olen itse 80-luvun lapsi, ja silloin makumatkailu tarkoitti lähinnä kiinalaista tai pizzaa. Nykyään on paljon enemmän vaihtoehtoja, mikä on kiva juttu.
Minne palaat aina asiakkaaksi?
Minulla on paljon vakkaripaikkoja ja lounasperinteitäkin. Muutaman kaverin kanssa käymme usein buffetlounailla, ja Weeruskassa meillä on yhden kaverin kanssa vakkarilounaat. Sellainen täyttävä arkilounas on hyvä.
Hienommista paikoista Basbas on oma suosikki. Sinne aina palaa mielellään. Seuraavaksi olemme menossa juhlistamaan vaimon synttäreitä Laivakoiraan. Sinnekin on ollut mukava palata.
Mihin viet kaverisi syömään?
Kyllä se Basbas olisi sellainen paikka, varsinkin jos mukaan tulisi kavereita, jotka eivät ole siellä käyneet tai joille Helsingin ravintolaelämä ei ole niin tuttua. Sieltä on hyvä aloittaa. Yleensä käymme kavereiden kanssa kuitenkin edullisissa lounaspaikoissa.
Millainen asiakaspalvelu sytyttää?
Tykkään sellaisesta perusjämäkästä ja asiallisesta palvelusta, jossa kaikki toimii, tilaukset muistetaan ja tulee oikeat ruoat. Ja se yleensä kyllä toteutuukin.
Tosi syvälle menevät yksityiskohtaiset raaka-aineiden luettelut menevät minulta ehkä vähän ohi. Ymmärrän kyllä, että ollaan tosi ylpeitä omista raaka-aineista, ja se on hienoa. Ihmisen keskittymiskyky ei kuitenkaan aina ihan riitä.
Mikä on paras ravintolamuistosi?
Olimme korona-aikaan illallisella Savoyssa, kun rajoitukset alkoivat vähän höllenemään. DJ-ystäväni DJPP oli mukana ja muistelimme, että olimme joskus keikkamatkoilla juhlistaneet hienon konjakin parissa. Päätimme virkistää muistoja ja otettiin samanlaiset. Minulle ei konjakki oikein maistunut, joten PP sai kaksi.
Laskun tultua sitten naurettiin, että enpä ole kyllä tuon hintaista juomaa kaverille ennen tarjonnut. Se hinta, mitä me keikkamatkoilta muisteltiin, olikin noussut aika tavalla, eikä selvitty enää ihan sillä viidellä kympillä. Jos nyt oikein muistan, niin yhden konjakin hinnaksi tuli 350 euroa.
Ihan joka ravintolareissulla ei tuollaisia juomia voi ottaa, mutta joskus voi vähän hemmotella itseään ja kavereitaan. Se oli muutenkin uskomattoman hieno ilta kaikin puolin, kun pitkästä aikaa pääsi ulos syömään, ja palvelun taso oli ihan uskomatonta.
Millaisissa baareissa viihdyt?
Baareissa tulee viihdyttyä tosi vähän nykyään. Ammatin puolesta niissä tulee piipahdettua viikoittain, mutta arjessa ei niin paljoa. Jos jossain, niin Kallion seudun kuppiloissa muutaman kerran vuodessa.
Oletko joskus pettynyt ravintolassa?
Ihan karmeita töppäyksiä ravintoloiden puolesta ei ole tullut viime vuosina vastaan ainakaan Suomessa. Totta kai virheitä sattuu, mutta sitten niitä korjaillaan, jos sellaisia tulee.
Vaikka välillä minussa saattaa olla pientä wannabe-kulinaristin vikaa, niin minut saa tyytyväiseksi aika perusasioilla. Keikkamatkailu on myös vaikuttanut siihen, että ihan pienestä ei tule valitettua. Ymmärrän esimerkiksi isojen buffetravintoloiden haasteet pitää pöydät notkuvina tuntikaupalla. Siinä kun onnistutaan, niin Stigi on tyytyväinen.
Mitä kokeilet seuraavaksi?
Luovuus kukkii kaaoksesta -ravintolassa haluaisin käydä kunnon illallisella. Listalla on paljon muitakin ravintoloita, mutta vaimo on meistä se, joka muistaa paremmin uusimmat ravintolat.
Omalla kohdallani viimeisin kulinaristinen ’to do’ oli testata Big Arch -hampurilainen, joka oli paprikaisempi versio maailman parhaasta pikaruoka-annoksesta, Big Macista. Se ei ollut ihan epäonnistunut versio, mutta kyllä jatkossakin pysyn Big Macissa.
Lue myös: Lina Schiffer toivoo ravintoloilta lisää diversiteettiä ja rohkeutta
Lue myös: Sami Sykkö käy päivittäin ravintoloissa ja juo kahvinsa tietyllä tavalla
Lue myös: Kallion parhaat baarit 2026: Baarimestari esittelee kantapaikkansa
