”Et olisi voinut huonompaan aikaan ravintolaa perustaa.”
Kommentti tuli ystävältä – eikä ihan ilman perusteita. Ravintola-alaa koettelevat kustannuspaineet, kiristyvä verotus ja kulutuskäyttäytymisen muutokset ovat viime vuosina tehneet uuden anniskelupaikan avaamisesta kaikkea muuta kuin riskittömän liikkeen.
Silti raumalainen Simo Heino päätti tarttua mahdollisuuteen viime keväänä, kun Valtakatu 7:ssä vapautui liiketila.
”Paikka on niin hieno, että minua olisi harmittanut loppuelämäni, jos en olisi käyttänyt tilaisuutta”, Heino sanoo Avecmedialle.
Sekä rakennus että Heino itse ovat kokeneet vuosikymmenten aikana monenlaisia, värikkäitä vaiheita.
Simo Heino on kuin länsirannikkolaisen pikkukaupungin Forrest Gump, joka on ajautunut alalta toiselle kuin virran viemänä. Elokuvahahmosta poiketen Heino ei sentään ole ollut töissä raputroolarilla tai juossut maan halki, monenlaista muuta kylläkin.
Ravintola-alalla voi joutua painimaan monien eri ongelmien kanssa, ja nuorempana Heino paini ihan oikeastikin. Hän on raskaansarjan painin miesten SM-hopeamitalisti.
Matolla opittuja otteita joutui joskus ottamaan käyttöön 25 vuoden aikana ovimiehenä raumalaisissa ravintoloissa.
”Siinä työssä en ihan oppinut vielä sekoittamaan drinkkejä, mutta hyviä vinkkejä sain ravintolan pitämisestä.”
Päivätöinä Heino on tehnyt muun muassa mediamyyntiä. Hän on toiminut Satakunnan kokoomuksen toiminnanjohtajana, Paasikivi-opiston toiminnanjohtajana ja Harjattulan kartanon toimitusjohtajana. Tällä hetkellä Heino työskentelee ravintolan pyörittämisen ohella mainosmyyjänä Uutisrauma-kaupunkilehdessä.
Luottamustehtävät täydentävät kuvaa verkostoituneesta tekijästä. Hän on ollut 17 vuotta Rauman sataman johtokunnassa ja hallituksessa sekä kolme kautta Rauman kaupunginvaltuustossa.
Lista jatkuu: hän on ollut mukana synnyttämässä Raumalle Auringonlasku-festivaalia sekä järjestämässä tapahtumia Sauli Niinistön ensimmäisen presidenttikauden vaalikampanjaan.
”Niinistön kampanjassa mukana olo oli hyvin mielenkiintoista. Oli hieno hetki, kun valinnan jälkeen Niinistö halasi ja sanoi, että kiitos Simo.”
Historiallinen talo inspiroi
Kissala-ravintolan rakennuksella on vahva paikallinen historia. Kauppias Vladimir Sofronoffin yksityisvillaksi vuonna 1912 valmistunut huvila on toiminut hotellina, taidemuseona sekä Rauman poliisilaitoksena vuosina 1922–1991.
”Rakennuksessa pääsee toteuttamaan itseään. Sisustuselementtejä, kuten tauluja ja kirjoja, löytyi omasta takaa. Paikkaa on kehuttu kodikkaaksi. Se on parasta palautetta mitä voi saada.”
Ravintolan nimi ja visuaalinen ilme syntyivät yllättävästä suunnasta. Heino päätyi netissä surffaillessaan Ernest Hemingwayhin ja tämän Key Westin villassa Floridassa asuneisiin kuusivarpaisiin kissoihin.
Ajatus laivakissoista yhdistyi Raumaan, merenkulkuun ja rakennuksen poliisihistoriaan – poliisejahan kutsuttiin aikoinaan Kissalan pojiksi.
”Logossa näkyy evoluution tuoma lisäpito laivakissoille”, Heino maalailee.
Verkostot ja paikallisuus voimavarana
Ihan yksin Heinon ei tarvitse ravintolasta vastata. Raumalainen viihteen moniottelija ja takavuosien festarin Raumanmeren Juhannuksen perustaja Riku Räsänen on mukana pienomistajana ja konsulttina.
”Rikulla on valtava kokemus, ja halusin saada sen hyötykäyttöön.”
Ravintolan toimintaa ohjaa vahvasti paikallisuus. Kissalassa järjestetään esimerkiksi pubivisoja, mutta omalla twistillä: kysymykset eivät tule koneelta, vaan Rauman oman pojan Mikko Lankisen pelikirjasta.
Maanantaisin ohjelmassa on levyraati, jossa asiakkaat pisteyttävät kappaleita QR-koodin kautta.
”Eräs paikallinen musiikki-ihminen tuli kysymään, että voisiko tehdä Levyraadin paikallisista bändeistä. Totta kai se onnistui, erinomainen idea.”
Syksyllä Kissala toimi Festivo-kamarimusiikkifestivaalin virallisena jatkobaarina. Keväälle suunnitellaan Festivo-levyraatia tulevien esiintyjien musiikista. Lisäksi ohjelmassa on yhteistyötä Rauma Bluesin kanssa.
Lukon ottelut miesten jääkiekkoliigassa tuovat väkeä viikollakin.
Heino on hyvillään ravintolan alkutaipaleesta, vaikka oman paikan pyörittäminen ei ole tätä nykyä helppoa. Varsinkin viikolla asiakkaista on pulaa Raumaa suuremmillakin paikkakunnilla.
”On ollut mukava huomata, että väkeä on riittänyt. Toiminta painottuu viikonloppuihin, mutta onneksi Rauma on teollisuuskaupunki. Yrityksillä käy asiakkaita myös viikolla, samoin Lukon pelien aikaan.”
”Osa asiakkaista on juuri Raumalle muuttaneita. On hienoa kuulla, kun kolmekymppiset tulokkaat sanovat, että Rauma on juuri sopivan kokoinen kaupunki.”
Moniosaamista tiskin takana
Heinon laaja osaaminen tulee tarpeeseen, sillä baarin pyörittäminen vaatii muutakin kuin oluthanan vääntämistä.
”Pitää osata korjata CD-soitin, siivota, tuntea oluet ja viinit, hinnoitella ja hoitaa talousasiat. Se on yrittäjän arkea. Myös toiminnanjohtajan ja toimitusjohtajan työ on vaatinut yrittäjähenkistä otetta – ei sielläkään pikkutakissa hengailtu, vaan tehtiin töitä.”
Jos Heino saisi muuttaa alaa diktaattorin valtuuksin, katse kohdistuisi verotukseen sekä mainonnan ja ulosmyynnin sääntelyyn.
”Sillä, onko arvonlisävero 14 vai 13 prosenttia, ei ole suurta merkitystä niin kauan kuin alkoholivero on 25,5 prosenttia”, hän täräyttää anniskelun alv-kantaan viitaten.
Erityisesti nykyinen ulosmyyntikäytäntö aiheuttaa hänen mukaansa turhaa kitkaa asiakaspalvelutilanteisiin.
”Ei ole järkeä, että asiakkaan ihastuessa talon punaviiniin sitä ei voi myydä mukaan kymmenen tai yhdentoista aikaan illalla, vaikka ravintola olisi auki.”
Perusviesti viranomaisille on luottamus.
”Lähtökohtaisesti pitäisi luottaa siihen, että yrittäjä tekee parhaansa. Kukaan ei ryhdy yrittäjäksi tehdäkseen huonoa työtä.”
Heinon mukaan ravintolayrittäjän tärkein mittari löytyy lopulta tiskin toiselta puolelta.
”Jos olemme onnistuneet, asiakas tulee uudelleen. Siihen minä luotan.”
Lue myös: Näkökulma: Arvonlisävero nousee – ravintolat kärsivät
Lue myös: Helsinkiläinen hampurilaisketju haluaa julkisuutta härskeilläkin tempauksilla – ”Kunnon lööppikamaa”
