17-vuotias Lauri Näri on ollut kokkina töissä Vanajanlinnalla Hämeenlinnassa jo 14 kuukautta. Näri suorittaa ravintola- ja catering-alan ammattiopintoja työelämäpainotteisesti. Hän esittelee Hämeen Sanomille tartar-annosta, jonka hän kertoo olevan henkilökohtainen suosikkinsa.
”Olen tartarin iso fani ja tämä annos on erittäin simppeli valmistaa.”
Näri on töissä iltapainotteisesti, yleensä à la carten puolella. Myös esimerkiksi häitä ja isoja buffetteja järjestetään.
”Meillä on myös asiakaskontakteja, ja viemme annokset itse pöytiin. Se on suuri osa työnkuvaa.”
Näri oli viime kesänä töissä Vanajanlinnalla ja halusi syksyllä ammattiopistossa aloittaessaan pitää kiinni työpaikasta.
”Aloin heti viemään asiaa eteenpäin, että teen opintoja työelämäpainotteisena. Hyväksiluen ja teen työelämänäyttöinä kouluani. Minulle opetetaan täällä ja opin sitä mitä koulussakin, mutta rehellisesti olen oppinut täällä enemmän kuin koulussa.”
Yhteisiä oppiaineita, kuten matikkaa ja äidinkieltä, Näri suorittaa perinteisinä kursseina ammattiopistolla.
Näri on päässyt myös huippukokki Tuomas Vierelän oppiin, joka toimii Vanajanlinnan keittiöpäällikkönä.
”Tuomaksen kanssa tehdään paljon yhdessä, hänellä on paljon osaamista.”
Näri kertookin kehittyneensä Vierelän opissa paljon.
”Olen oppinut, että keittiössä ei ole ikinä kiire ja kaikki tehdään rauhassa. Mikään ei myöskään lähde keittiöstä ennen kuin se on standardin mukaista. Sellaista kurinalaisuutta ja tarkasti tekemistä, särmyyttä olen oppinut.”
Myös ruuan maustamisessa ja makujen kerrostamisessa Näri kertoo kehittyneensä. Hän osaa esimerkiksi tehdä kastikkeita ja yhdistellä eri makuja. Myös maitoleivän ja briossin valmistamiset hän taitaa.
Kaikilla aloilla työelämässä oppimisen paikkoja, arkikielisesti työssäoppimispaikkoja, ei ole tasaisesti tarjolla, mutta ravintola- ja cateringalalla tilanne on Närin mukaan hyvä.
Työssäoppiminen eroaa oppisopimuksesta siten, että oppisopimuksella tehdään palkallista työtä.
Työssäoppiminen puolestaan on palkaton koulutussopimus.
”Tiedän esimerkiksi koulukavereita, jotka eivät ole päässeet harjoitteluun. Ravintola-alalla sen sijaan puhutaan työntekijätarpeesta. Kyllä aina löytyy paikkoja, ainakin suurista ravintoloista.”
Asenne ratkaisee
Vanajanlinna Resortin liiketoimintajohtaja Essi Pennanen kertoo Närin olevan hyvä esimerkki alaansa kohtaan intohimoisesta nuoresta.
”Hän on ammatillisesti valveutunut. Hänellä on kyky nöyrään työskentelyyn ja Vierelänkin mukaan kyseessä on poikkeuksellisen lahjakas nuori.”
Pennanen on ollut töissä Vanajanlinnalla vuoden verran, ja Näri on tänä aikana yrityksen ensimmäinen työssäoppija.
Pennasen mielestä työssä tärkeintä on opiskelijan positiivinen asenne.
”Opiskelijalla tulee olla tietynlainen sisäsyntyinen halukkuus oppia työympäristössä, olla kiinnostunut ja utelias.”
Närin työelämäpainotteiset opinnot ovat Pennasen mukaan hyvä esimerkki ammatillisten opintojen yksilöinnistä ja työnantajan ja koulun yhteistyöstä.
”Olisi hienoa, jos työssäoppimispaikkoja olisi enemmänkin tarjota, jolloin löytyisi enemmän kehittävää tekemistä. Ehkä se oma alakin löytyy, kun lähdetään työssäoppimisen kautta rakentamaan opintoja. Silloin saa opintoihin tosi konkreettisen alun.”
Paikat tiukassa joillakin aloilla
Hämeenlinnalaisen Tavastia-ammattiopiston rehtori Mikko Siirilä kertoo, että taloushallinnon ja ICT-alan paikkoja on opiskelijoiden hankalin saada.
Taloushallinnossa työtehtävät ovat yleensä luottamus- ja vastuutehtäviä, joita ei anneta opiskelijoiden hoidettaviksi.
ICT-alalla puolestaan on käynnissä tekoälymurros, joka vaikuttaa työn perustehtäviin ja tätä kautta myös työssäoppimispaikkojen saatavuuteen.
Sen sijaan liiketoiminnan alalla paikkoja on hyvin tarjolla, esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä. Lisäksi kampaamoalalla paikkoja riittää.
”Myös tekniikan aloilla on alueellisesti tällä hetkellä varsin hyvä tilanne.”
Pieni osa opiskelijoista joutuu lähtemään paikan perässä Hämeenlinnan seudun ulkopuolelle, yleensä Tampereelle tai pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi vaatetus- ja ompelualan paikkoja on Tampereen seudulla enemmän.
Siirilän mukaan myös ensihoitajaopiskelijat etsivät paikkoja kauempaakin, sillä kyseessä on spesifi osaamisala, jossa paikkoja on Hämeenlinnan seudulla hyvin rajoitetusti.
Siirilän mukaan on harvinaista, että opiskelija jäisi kokonaan ilman työssäoppimispaikkaa. Opiskelijat etsivät paikat yleensä itse, mutta oppilaitos tarjoaa tarvittaessa myös apua hakemiseen. Jos paikka jää kokonaan löytämättä, opintoja voi Siirilän mukaan jatkaa oppilaitoksessa.
”Ei siinä kukaan tyhjän päälle jää. Ammatillisessa koulutuksessa on tarvittaessa mahdollisuus yksilöllistää opintoja oppilaitosympäristöön.
Talouden heikko tilanne näkyy myös työssäoppimispaikkojen haussa. Siirilä arvioi, että vaikutus on kuitenkin pienempi kuin työmarkkinoilla yleisesti.
”Jos yrityksillä ei ole työntekijärekrytointia tai uuden työntekijän tarvetta, ei välttämättä ole työmahdollisuuksia opiskelijoille.”
Työssäoppimispaikan löytäminen on kuitenkin oleellinen osa ammatillista koulutusta.
”Meillä ammatillisen osaamisen arviointi tapahtuu näytöillä eli opiskelijat näyttävät työpaikoilla sen, mitä osaavat. Työkokemus ja työelämätaidot ovat tietysti myös tärkeitä.”
Lue myös: Kokin työ opitaan kentällä – seurasimme opiskelijan työpäivää ravintolassa
